Sana adventti tulee latinasta (adventus Domini) ja tarkoittaa ”Herran saapumista ja tulemusta”
Evankelisessa kristikunnassa 2. adventtisunnuntai julistaa Kristuksen toista tulemusta. Toinen adventti muistuttaa meitä siitä tosiasiasta, että aikojen lopussa Jeesus Kristus saapuu kunnian kuninkaana, ei enää pienenä seimen lapsena.
Kristuksen toinen tuleminen ja siihen liittyvä tuomio kuuluvat kristinuskon ytimeen. Alkuaikojen kristityt odottivat innokkaasti ja palavasti Jeesuksen toista tulemista. Miten on meidän laitamme?
Jeesuksen paluuta odotellessa Raamatun mukaan kristityn elämä tulisi olla Kristus-keskeistä, päivittäistä uudistumista ja oman vaelluksen ja elämän suunnan tarkistusta kompassina Raamattu ja Pyhän Hengen ohjaus.
Uudessa Testamentissa kehotetaan: ”Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä”(1. Piet. 1:16). Uskossa eläminen on päivittäinen, jatkuva ja elinikäinen prosessi. Tässä tarvitaan myös tahtoamme. Kun sanomme vilpittömästi Jeesukselle ”tahdon” sanomme synnilliselle elämäntavalle ”en tahdo”. Raamatun mukaan Taivaallinen Isä antaa kaikille, jotka ottavat Jeesuksen vastaan, voiman tulla Jumalan lapsiksi. Eikä Hän jätä meitä yksin, vaan antaa tarvittavan voiman uskossa elämiseen jokaisena elämämme päivänä.
Kuitenkaan tämän elämän aikana emme tule täydellisiksi ja synnittömäksi. Eikä Taivaallinen Isämme meiltä sitä vaadikaan. Pelastus on yksin armosta.
Raamattu puhuu monissa kohdissa kilvoittelusta. Mitä kilvoittelu on? Se on päämäärätietoista ja innokasta ponnistelua tärkeäksi koetun asian eteen. Se on päivittäistä kristityn elämää, pyrkimystä kasvaa Kristuksen tuntemisessa ja elää Jumalan sanan ohjeiden mukaisesti.
Pelastuminen ja syntiemme sovitus Jeesuksen ristinkuoleman kautta on jo täydellinen emmekä voi omilla teoillamme tai ponnisteluillamme enää mitään Jeesuksen sovitustyöhön lisätä. Siksi levosta ja armosta käsin saamme kilvoitella ja pyrkiä elämäntapaan, jossa voimme palvella lähimmästä ja Jumalaa.
Raamatun mukaan kukaan ihminen ei tiedä Kristuksen paluun tarkkaa ajankohtaa, sen tietää yksin Isä (Mark. 13:32). Kun olemme Kristuksen seuraajaksi tulleet ja luotamme Hänen sovitustyöhönsä emmekä tietoisesti suosi syntiä elämässäämme, meidän ei tarvitse pelätä Kristuksen tulemusta.
Raamattu vakuuttaa: ”Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.” (Room. 8:1)
Hyvä joulun vietto ei vaadi suhteettoman suuria lahjamääriä ja joulubudjetteja, joihin meillä ei olisi edes varaa, vaan hiljentymistä seimen äärelle ihmetellen ja ihastellen joulun sanomaa Jumalan Pojasta, joka syntyi maailmaan valmistamaan pelastuksen.
Tiina Vesikivi
Juupajoen Vapaaseurakunta
