Luontoon pääsee melkein kotiovelta: Teerijärven maisemissa pala Oriveden omaa ”Lähi-Lappia” – reittiä kunnostamalla valmistaudutaan myös jo ulkoilureittiyhteyteen Kintulammelle

24.06.2023 11:00

Tässä kelpaa eväitä nauttia joko pöydän ääressä tai katon alla. Uusittu grilli on Vilppulassa valmistettu, kertovat Roope Marski ja Hannele Moilanen. Kuva: Anne Kotipuro

Luontoelämyksiä ei tarvitse hakea aina kaukaa. Orivedelläkin on erinäisissä kyselyissä kaivattu uusia lähivirkistysreitteja ja niiden merkitsemistä niin, että tottumattomampikin uskaltaa sukeltaa polun päästä metsään.

Tähän toiveeseen on nyt vastattu. Toissa kesänä saatiin kunnostettua Iso-Vuorijärven reitti, ja juhannukseen mennessä pitäisi valmistua uuden Paltanmäki–Vähä-Teerijärven reitin, joka on ympärivuotisesti kävelijöiden ja maastopyöräilijöiden käytössä. Reitin valmistuttua se julkaistaan sähköisissä reittipalveluissa.

Uudelle reitille on helppo suunnata Teerijärven uimarannalta tai Hiihtomaasta, joissa on myös parkkipaikkoja käytettävissä, mutta tällä kertaa metsään mennään Ysitieltä Orituvan suunnasta, Teerimaan tieltä. Tässä paikassa ei kuitenkaan ole oikein pysäköintipaikkoja käytettävissä.

Oppaina toimivat liikuntapäällikkö Roope Marski ja hanketyöntekijä Hannele Moilanen, jonka pesti retkeilykoordinaattorina kaupungilla on loppusuoralla.

Pitkospuiden tukeminen ja edessä näkyvien reittimerkkien laitto oli toukokuun lopussa vielä hiukan kesken, mutta valmista tulee juhannukseen mennessä, kertoo liikuntapäällikkö Roope Marski. Kuva: Anne Kotipuro

– Tällä Teerijärvien kierroksella pystyimme hyödyntämään Iso-Vuorijärven kunnostuksen yhteydessä valmiiksi hankittua materiaalia, joten tämä reitti ei vaadi isoja investointeja. Hankimme valmiiksi pitkospuihin sopivaa siperianlehtikuusta, samoin reitin merkitsemiseen seipäitä heijastavalla nauhalla, Marski kertoo.

Seipäitä tulee niin tiheään, että reittimerkin kohdalta näkee jo seuraavankin. Yläpäästään ne ovat heijastavia, mikä auttaa esimerkiksi maastopyöräilijää, jos hämärä ehtii yllättää. Merkkiväriksi on valittu oranssi.

Vaikka polut on tarkoitettu yhtä lailla maastopyöräilijöiden kuin jalan liikkuvien käyttöön, niistä ei ole rakennettu mitään leveitä paanoja.

– Itse asiassa moni maastopyöräilijä pitää juuri tällaisesta vaativammasta etenemisestä kapealla polulla. Ja samalle polulle mahdutaan, kun otetaan huomioon toiset liikkujat.  Nyt merkittävät reitit soveltuvat hyvin myös koko perheen ulkoiluun kävellen, pyöräilyä varten tarvitaan harjaantuneempaa otetta, Marski ja Moilanen sanovat.

Kevyttä huoltoa kerran pari vuodessa

Risteyskohtia latujen kanssa koetetaan turvallisuussyistä välttää. Niinpä reitin linjaus kulkee Teerijärvet kiertävän rengasladun sisäpuolella.

Latu-ura vaatii eri tyylien vuoksi leveää aukkoa, mutta sellaista ei nyt tavoiteltu, ja tämä on tehty selväksi myös alueen maanomistajille. Kaikkien noin kymmenen kanssa on tehty maankäyttösopimus polun vetämisestä ja merkitsemisestä metsään ja sen käyttöoikeudesta, minkä toivotaan myös estävän runsaampi polkujen syntyminen. Metsän normaalia talouskäyttöä reitti ei kuitenkaan estä.

Teerijärvien maisemissa aiemmin kiertäneet ovat harmitelleet reitin heinikoitumista. Tätä koetetaan torjua käymällä reitti läpi kerran, pari vuodessa ja tarvittaessa niittämällä heinikkoa.

Ehkä vielä suurempi ongelma retkeilijöille ovat olleet Vähä-Teerijärven tuntumassa olevat kosteat paikat ja laskuojat, joiden yli on pitänyt loikkia. Tämäkin pulma on poistumassa, sillä ojat ja kosteikkopaikat ylitetään lankunlevyisiä siltoja ja pitkospuita pitkin.

Niitä on ollut rakentamassa Moilasen kanssa yhteistyökumppani, alan yrittäjä Kimmo Seppälä. Materiaaleja kuljetettiin rannoille myös veneellä, jotta päästiin vähemmällä lankkujen raahaamisella. Järven harvat kesäasunnot jäävät polusta vähän kauemmas.

Mahdollisuus lähivirkistykseen Oriveden omassa Lähi-Lapissa. Tämä pitkospuuosuus on seitsemän lankun mittainen. Kuva: Anne Kotipuro

Jäkäläiset kalliot ovat Oriveden omaa Lähi-Lappia

Polun alussa Teerimaan metsäautotieltä on matalaa taimikkoa, jota laikuttavat jäkäläiset kalliot. Marskille ja Moilaselle ne tuovat mieleen Lapin maisemat.

Siitä jatketaan aivan Vähä-Teerijärven rantaan, ja polun seuraillessa järveä voi katsella vaikkapa siellä uiskentelevia lintuja.

Ensimmäinen eväspaikka on Vähä-Teerijärven länsipään niemessä oleva laavu, johon on Vilppulan vankilasta hankittu tukeva grillirakennelma ja rakennettu kunnon ruokapöytä hienoilla järvinäkymillä. Sinne on lähtöpaikastamme matkaa noin puolitoista kilometriä.

Jos kiertäisimme koko lenkin, jatkaisimme laavulta edelleen kohti Iso-Teerijärveä ja siitä Leppäsentien suuntaan.

Kylmän yön jäljiltä Vähä-Teerijärven vedenpinnassa leijailee vielä kevyt usva. Kuva: Anne Kotipuro

”Tervetuloa Kintulammen suunnasta, täällä ollaan valmiita”

Pitkään suunniteltu Kintulammen retkeilyalueen yhdistäminen Oriveden retkeilyreitteihin on toistaiseksi hallinto-oikeuteen tehtyjen valitusten takia jäissä, ja yhdysreitin toteutuminen on Marskin mukaan mahdollista aikaisintaan kesäksi 2025.

– Ajatuksena tässä on kuitenkin, että sitten kun se joskus toteutuu, me olemme siihen jo valmiita. Tarjolla olevien reittien laatutaso ei saisi kuntarajojen eri puolilla kovasti heitellä, ja tällä valmistautumisella niin ei pääse käymään, Marski tiivistää, kun palaamme sateisena aamuna puolimärkinä Teerimaan tielle.

Koska yhdysreitti on linjattu kulkemaan aivan Orituvan vierestä, Moilanen ja Marski näkevät, että tulevaisuudessa liikenneasema voisi palvella autoliikenteen ohella myös retkeilyn hot spottina.

Lakka kukki kauniisti Vähä-Teerijärven tuntumassa. Kuva: Anne Kotipuro

Leave a Comment