Pallo meni maaliin. Kotijoukkue voitti mestaruuden. Yleisö nousee seisaalleen kannustamaan. Maalintekijää pidetään suurena sankarina: jotkut ihailevat, toiset jopa palvovat ja ryntäävät tilaisuuden tullen pyytämään nimikirjoitusta ja ostamaan julisteen seinälle. Kymmenentuhatta ihmistä poistuu iloiten ja hymyssä suin stadionilta, matkalla ylistäen maalintekijää. Joukkueen suurta valmentajaa sekä mahtavaa joukkuetta. Urheilu on suuria tunteita.
Jossain kirkossa jossain päin Suomea on joukko seurakuntaväkeä. Meneillään on viikkomessu. Eräs paikalla olija on muutamia vuosia sitten parantunut parantumattomasta sairaudestaan. Hän hymyilee sisäisesti. Hän kiittää ja ylistää Jumalaa. On kertonut muutamille läheisilleen Jumalan suuruudesta.
Tuolla kolmannella penkkirivillä on pariskunta, jolla ei pitäisi olla lasta. Kuitenkin kymmenen vuoden lapsettomuuden jälkeen he saivat suloisen poikavauvan. He uskovat, että Jumala on antanut heille tämän rukousten lapsen. Muutamat harvat tietävät, että lapsi on ihme, erityinen ihme. Surun ja kaipauksen kyyneleet ovat vaihtuneet onnen ja ilon kyyneleiksi.
Vielä tuolla vasemmalla ja oikealla, takana ja edessä on ihmisiä, joilla on rauha ja ilo sydämessään. Synti, joka oli muodostunut taakaksi, on heiltä otettu pois. He ovat vapautuneet syyllisyydestään.
Viikkomessu etenee omalla painollaan, välillä rukoillaan, välillä kuunnellaan Jumalan sanaa. Ihmisten ilmeet ovat hartaat ja vakavat. Joku sentään välillä hymyilee, ainakin hiljaa mielessään.
Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja, soittakaa ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle ja kiittäkää aina ja kaikesta Jumalaa, Isää, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.
Miten tässä on näin käynyt? Miksi he pitävät kiitoksen ja ylistyksen sisällään, nuo seurakuntalaiset, joista jotkut ovat innokkaita ja äänekkäitä Palloseuran kannattajia? Mikä on syynä, että jumalanpalvelus on niin harras ja vakava tilanne, että nuppineulan putoaminen aiheuttaisi kohahduksen. Ja miksi seurakunta vaikenee kodeissaan ja työpaikoillaan Jumalan suurista töistä.
Raamatussa meitä kehoitetaan veisaamaan yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja. Soittotaitoisia kehoitetaan ottamaan soittovälineensä esille ja laulamaan täydestä sydämestä Herralle.
Samuel Mäkinen
Kappalainen, Juupajoen kappeliseurakunta
