Pakarin kesäkahvio Siitamassa availee oviaan taas kesäksi, nyt neljättä vuotta.
Jo useita vuosia ennen Pakarin avautumista sen emäntä Sanna Unkila oli haaveillut omasta kahvilasta kotitilan pihapiirissä, miehensä sukutilalla.
– Sanoin usein puolisolleni Jussille, että laitan näihin tiloihin vielä joskus kahvilan.
Tuolloin Jussi hymähteli Sannan haaveille, mutta ajatus kahvilasta kuitenkin jäi molempien mieliin itämään ja aika ajoin sitä yhdessä mietittiin ja tuumailtiin.
Oma kahvila on ollut aina Sannan unelmissa, onhan hän ollut ravintola- ja kahvilapuolen töissä ulkomaita myöten. Noilta ajoilta mielessä pyöri visioita, joita Sanna halusi päästä toteuttamaan. Samalla ajatuksissa pyörivät ideat päätalon yhteydessä toimivan leipomon kehittämisestä ja eteenpäin viemisestä.
Unelma omasta kahvilasta tuli askeleen lähemmäksi, kun Unkilan tila viisi vuotta sitten osallistui Osta tilalta -tapahtumaan. Tuolloin kahviota pidettiin vielä isojen telttojen suojissa, ja kävijöitä riitti.
– Silloin sanoin, että ensi vuonna ollaan Pakarissa.
Ja näin kävi.
Oikeastikin vanha leipomo
Vanha rakennus päätalon kyljessä on ollut oikeastikin vanha pakari. Historiasta juontaa siis kahvion nimi.
– Pakarin keskellä on ollut iso leivinuuni, josta on myyty leipää kylälle, ja sota-aikana leipää on lähtenyt täältä rintamalle. Askarreltukin tiloissa on ja veneitä rakennettu, myös piiat ja rengit ovat aikanaan nukkuneet täällä, Sanna Unkila kertaa pakarirakennuksen historiaa.
90-luvulla rakennukseen saatiin sähköt ja juhlatkin siellä vietettiin, mutta sen jälkeen tila toimi pitkään varastona.
Nyt Pakari avautuu asiakkaille satunnaisesti kesän ja syksyn aikana aina joulukuulle asti.
– Siihen pyritään, että päivittäinen aukioloaika olisi aina sama, mutta päivät vaihtelevat. Silti jotenkin kummasti ihmiset löytävät tänne, osa jopa pyörillä tai veneillä. Ehkä viehätys on siinäkin, ettei Pakari ole aina auki.
Leivonta ja asiakaspalvelu omissa hyppysissä
Sanna Unkilalle on tärkeää sekä leipoa että palvella asiakkaat itse.
– Tämä on minulle niin tärkeä paikka, että voisin pitää kahviota auki vaikka joka päivä, jos se olisi mahdollista. Haluan kuitenkin itse olla myös tiskin takana. Asiakkaiden kanssa on kiva jutella, ja he kyselevät paljon.
Tilauksestakin hän leipoo jonkin verran, mutta Reko-rinkiin ja tapahtumiin ei pienten lasten äiti tällä hetkellä ennätä, vaikka toritunnelmasta nauttiikin.
Pakariin hän leipoo aina aamuisin tuoretta. Kakkuvalikoima vaihtelee, mutta saaristolaisleipää, vaaleaa leipää, sämpylöitä ja pullaa on tarjolla aina, ja mukaankin niitä myydään.
– Kesähitiksi on muodostunut britakakku. Sitä tehdään varmasti paljon tänäkin kesänä.
Unkilalle on tärkeää, että valikoimissa on kaikille jotakin: marjaista, suklaista, gluteenitonta, vegaanista ja ketoruokavalioon sopivaa. Leivonnassa hän käyttää lähituottajien raaka-aineita, ja jauhoja ja ryynejä pussitetaan myyntiin myös omalta tilalta.
– Vaikka yksin tätä pyöritänkin, ovathan taustajoukot todella tärkeitä. Vanhaemäntä on apuna esimerkiksi karjalanpiirakoiden rypyttämisessä.
Äkkiäkös lisää leivotaan
Kristallipallolle olisi joskus tarvetta, kun Sanna Unkila miettii oikeita määriä leivonnaisille.
– On ollut muutamia sellaisia päiviä, että on pitänyt leipoa leivonnaisia lisää. Teen aina montaa sorttia, vaikka vannon etukäteen, että nyt en tee niin montaa, hän nauraa.
Viime syksynä kahviossa kertakäyttöastiat vaihtuivat posliinisiin. Kivempi juoda kunnon kupeista, ovat asiakkaat jo kiitelleet.
Aiempien kesien tapaan oheisohjelmaakin pihapiiriin on suunnitteilla. Tulossa ovat ainakin lastenpäivä, livemusiikkia, puistojumppaakin mahdollisesti. Lapsille rakentuu perinteisesti kepparirata kahvion kulmalle, ja talon isäntä tuo koneita näytille.
– Toivotaan taas aurinkoista kesää. Ihmiset saattavat tällöin viihtyä pitkään, parikin tuntia santsikupin ääressä.
Ennätyspäivänä asiakkaita kävi melkein 350 neljään tuntiin.
– Siitä selvittiin, mutta kiireinen päivä se oli. Oli hyvä keli, jono kiemurteli ja huomasi, että ihmiset olivat tuona ensimmäisenä koronakeväänä odottaneet pääsyä ihmisten ilmoille. Minä kävin leipomassa lisää, ja hätävaraa löytyy pakkasestakin, Sanna Unkila hymyilee.
