– Alkaa tuntua ihan kesältä, Sami Pylväinen hymyilee saunalauttansa puikoissa Längelmävedellä.
Sää kesän ensimmäiselle retkelle on kieltämättä täydellinen: aurinko kimmeltää järvenpintaan, eikä tuulikaan käy kuin nimeksi.
– Viisi metriä on sellainen raja, että jos sen yli on, ajetaan suojaan.
Siltikin 16 henkilölle rekisteröity 12 kertaa 4,6-metrinen saunalautta on niin iso purjepinta-alaltaan, että se tuntuu lähtevän liikkeelle, vaikka ankkureita kuinka laittaisi.
– Ankkureita voisi tietysti isontaa, mutta sitten niitä ei tahdo saada järvenpohjasta pois, Pylväinen juttelee.
Omatekoinen saunalautta on vesillä nyt viidettä kesää. Saunalauttakärpänen puraisi lopullisesti vierailulla kaverin lautalla.
– Ilta kun siellä vietettiin, tuumasin tenaville, että kolmen vuoden sisällä meilläkin on.
Seuraavana keväänä satoi kamalasti, ja teini-ikäisillä lapsilla kävi aika pitkäksi.
– Kävimme paria valmista lauttaa katsomassa, mutta emme löytäneet mieleistä, joten aloimme tehdä itse.
Kaikkien kädenjälki saa näkyä
Pylväinen kertoo, että lautta on tehty 29 päivässä ja siinä näkyy lasten kädenjälki. Hän kuvaileekin sitä leikkisästi rujoteciksi.
– Kaikki, mitä on sahattu, on sahattu käsisahalla. Tämä on tällainen omanlaisensa.
– Tai omalaatuinen, Sami Pylväinen nauraa.
Vähän kiirekin tekemisessä tuli, sillä lautalla ei ollut vielä ikkunoita eikä ovia, saati saunassa lauteita, kun lapset sanoivat:
– Viikon päästä olisi Klamydian keikka Rönnissä. Oltaiskohan me lautalla silloin?
Tekemistä riitti aina lavettikuljetusten suunnittelusta alkaen. Lautta tuotiin Säynäniemen rantaan erikoiskuljetuksella. Kiuas kasattiin vasta neitsytmatkan aikana.
Loimulohta kotakeittiössä
Ennen kuin työhön tartuttiin, Pylväinen piirsi nojatuolissa istuskellessaan mustekynällä piirustukset. Saunasta hän halusi lyijykynän muotoisen. Jääkaappi ja grilli helpottavat eloa lautalla, ja kotakeittiö oli ehdoton.
– Loimulohta ja sen sellaista teemme siinä joskus. Paljun halusin nokkaan.
Kemialliset vessat lautalta löytyvät, harmaavesisäiliösysteemit samoin. Ikkunat ovat karkaistua lasia. Pitkät portaat rakennettiin, jotta uimassa on helppo käydä.
Lattioihin laitettiin nurmimatot, sillä ilmanvaihto pienistä raoistakin oli niin suuri. Matto on rei’itetty, joten se kuivuu nopeasti, vaikka kastuisikin.
Venevalot ovat tärkeät, ja niiden lisäksi myrskylyhdyt tuovat tunnelmaa. Kodikkaasta sisustuksesta kiitos kuuluu puoliso Elisa Kokkoselle.
– Melkeinpä parasta on fiilistellä pimeneviä kesäiltoja tunnelmavalaistuksessa. Kerran istuin ukonilmalla paljussa, kun tuli kunnolla rakeita.
Sen kummempaa hifistelyäkään ei ole haluttu, vaan se riittää, että saa puhelinta ladattua.
Vielä kun kauko-ohjauksen saisi
Saunalauttaa pitää pinnalla neljä isoa ponttoonia, joiden kantavuus on 12 tonnia. Pylväisen arvion mukaan lautta painaa täydessä lastissa noin kahdeksan tonnia.
– Paino tekee lautan vakaaksi. Vähän keinuttaa, jos vene ajaa läheltä.
Lauttaa ohjataan neliheppaisella moottorilla ja perässä lauttaa liikuttaa kaksikymppinen perämoottori. Pylväinen kuitenkin haaveilee kauko-ohjauksesta.
Kokonsa ja moottoritehonsa puolesta lautan on oltava rekisterissä.
Vesijettiä Pylväinen kuljettaa aina mukana lautan rinnalla ihan jo turvallisuussyistäkin. Pääseehän sillä nopeasti rantaan tarvittaessa.
Suoraan töihin lautalta
Saunalautta on ehtinyt jo nähdä monet juhlat, toimia laituriremontin tukikohtana ja avantouimarin lähtöpaikkana.
Pylväinen pesueineen seilailee mielellään Karpinlahden sataman lähettyvillä, mutta vielä joskus haaveissa on ajella Uppotukki-työnimeä kantavalla aluksella ainakin Valkeakoskelle.
– Sen verran pysyttelemme kaukana rannasta, ettemme ole häiriöksi kellekään. Huomiota tämä kyllä herättää, ja melkein joka viikko joku käy kyselemässä, Pylväinen ja Kokkonen kertovat.
Vuokrallekin saunalauttaa on kyselty, mutta siihen Pylväinen on tuuminut, että pidetään se jatkossakin omassa ja kavereiden käytössä.
Saunalauttailu onkin pariskunnalle parasta mahdollista rentoutumista työelämästä.
– Kun tänne tulee, kiire jää rantaan. Joskus voivat työasiat olla vielä mielessä, kun järvelle lähtee ajamaan, mutta ne unohtuvat viimeistään sitten, kun saa lautan parkkiin, Pylväinen sanoo.
Joka päivä ei ole pakko käydä edes maissa.
– Töihinkin olemme täältä lähteneet.
Seuraava haavekin tee-se-itse-Pylväisellä jo on. Nimittäin motorhome niin, että hirsirakennus tulee rekan päälle.
– Tulihan sitä Latelan bussiakin käytyä pari kolme vuotta sitten katsomassa, mutta lapset sanoivat sille hankinnalle, että ei!
