Syntyjään pohjalainen, Orivedellä pitkään yrittäjänä vaikuttanut Antti Kivipelto kiinnostui Oriveden kirkon hautausmaasta serkkunsa patistamana. Hän alkoi järjestelmällisesti kerätä tietoa haudoissa lepäävistä, ja sitä on kertynyt jaettavaksi asti.
Tänäkin kesänä Kivipelto pitää neljä hautausmaakierrosta, joista ensimmäinen oli jo kaatuneitten muistopäivänä toukokuussa ja seuraava 16. kesäkuuta. Myös 14. heinäkuuta ja 11. elokuuta voi lähteä hautausmaakävelylle.
– Nostan niillä esiin ainakin orivesiläiset valtiopäivämiehet, joita on historian saatossa ollut viisi, mutta kaikkia ei ole haudattu Orivedelle. Lisäksi kerron joistakin muista Oriveden kehitykseen vaikuttaneista henkilöistä, hän listaa.
Hautausmaalla olevia julkisia muistomerkkejä Kivipelto esittelee myös. Hän kertaa esimerkiksi kirkon eteläpuolella olevan muistokiven historian. Kunnioituksesta menneille sukupolville viestii yksinkertainen pyöreä kivi sankarihautojen tuntumassa, isojen pensaiden katveessa.
Oriveden seurakunnan valmistautuessa 400-vuotisjuhlaan kirkossa tehtiin remontti 1938. Korjausten yhteydessä löytyi vainajien luita lattian alta. Luut haudattiin uudelleen kirkon lähelle ja tälle paikalle paljastettiin muistomerkki 12.6.1949.
Sotaorpomerkki, jota näkee joissakin hautakivissä, on puolestaan melko tuore, sillä se otettiin käyttöön vasta vuonna 2014. Siinä on ranskanlilja ja Yrjönristi, joiden päällä on leijonavaakuna.
