Kalenterissa siintää vapaapäiviä viikonlopulla ja mieleen tulee monenlaista, mitä silloin voisi tehdä. Näin syksyllä voisi käydä sienessä, puolukatkin ovat mehukkaina odottamassa ja viimeiset omenat odottavat poimijaansa. Pyhitä lepopäivä.
Omassa kodissani on jatkuvasti jokin remontti kesken tai odottamassa aloitusta ja mikä olisi parempi ajankohta sen toteuttamiselle kuin vapaapäivä. Pyhitä lepopäivä.
Kalenteria kun selailee eteenpäin, näkyy siellä viikonlopuille syntymäpäiviä, kaverien tapaamisia, töitä, jalkapallotreenejä ja paljon muuta. Pyhitä lepopäivä.
Kymmeneen käskyyn kuuluu selkeästi ja helposti ymmärrettävästi: Pyhitä lepopäivä. Sitä on viety niin äärimmilleen, että ajatellaan valokatkaisijan käyttämistä työntekona ja edes sitä ei saisi tehdä lepopäivänä. Toisaalta monissa muissa oman perheeni kaltaisissa perheissä viikonloput ovat samankaltaisia kuin kuvailemani edellä. Lepo unohtuu touhun ja tohinan alle.
Miksi täytän kalenterin koko ajan, vaikka tiedän, kuinka hyvä olo tulee rauhallisesta vapaapäivästä? Vaikea sanoa. Niin sanotusti pakollista tehtävää on paljon ja äitinä yritän tarjota lapsille kaiken mahdollisen, jotta he eivät jäisi mistään paitsi.
On vaikea valita, mistä pitää kiinni ja mitä jättää pois. Helpoin on jättää ne asiat, joita ei ole erikseen sopinut toisen kanssa tai mihin ei tarvitse ilmoittautua. Toiminnan täyttämässä arjessa jää Raamatun lukeminen tai oma yhteydenotto Jumalan puoleen helposti tekemättä.
Markuksen evankeliumissa Jeesus toteaa sapatin olevan ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Jumala halusi antaa ihmiselle mahdollisuuden huolehtia itsestään, jotta hän ei ajautuisi kauas Luojastaan. Ota yhteys Jumalaan yhteisessä jumalanpalveluksessa, majataloillassa, lähimetsässä tai kotisohvalla.
Pidä huoli, että annat itsellesi mahdollisuuden levätä ja rauhassa kohdata rakastavan taivaan Isän tavalla, joka palvelee sinua ja hyvinvointiasi. Pyhitä lepopäivä.
Henna Mäkiranta
vs. kasvatuksen työalavastaava, lastenohjaaja