Laitan sauvat käteeni ja valmistaudun henkisesti koitokseen. Mitäköhän ihmiset ajattelevat, kun näkevät nuoren klopin sauvakävelemässä?
Sauvakävely nähdään usein stereotyyppisesti vanhusten tai parhaimmillaan keski-ikäisten harrastuksena. Tutkimustieto kuitenkin osoittaa, että kyseessä on erinomainen liikuntamuoto kaiken ikäisille. Suomen Ladun mukaan oikein suoritettu sauvakävely on jopa 20 prosenttia tehokkaampaa kuin kävely.
Lähden testaamaan, miten sauvakävely luonnistuu alle kolmekymppiseltä. Suoritan testauksen kävelemällä villasukkajuoksun SM-kisojen virallisen reitin läpi. Reittimatka on vähän reilu kolme kilometriä. Reitti lähtee Oriveden jäähallin pihasta.
Saavuttuani reitin alkuun, huomaan, että opasteessa on QR-koodi, josta pystyy lataamaan reitin puhelimeen. Reitti latautuu ja avautuu automaattisesti Sports Tracker -sovellukseen, jota käytän arjessani joka päivä liikkuessani ulkona. Kätevää!
Tekniikka kuntoon
Yritän muistella aiemmin katsomaani opetusvideota, ennen kuin lähden liikkeelle. Sauvani ovat oikean pituiset, sillä käsien pitäisi olla noin 90 asteen kulmassa, kun sauvat laittaa pystysuoraan maahan, käsien ollessa kyljessä kiinni.
Laitan kädet sauvojen käsihihnoihin ja lähden liikkeelle. Käsien pitäisi heilua edestakaisin rennosti aivan samalla tavalla kuin normaalisti kävellessäkin. Sauvoja ei pidä puristaa, vaan annan käsihihnojen tukea kättäni. Kun käsi liikkuu taakse, ote irtoaa sauvoista, ja tällöin käsihihna estää yksinään sauvan putoamisen. Pidän hartiani rentona.
Huomaan kauhukseni, että reitti kiertää myös jäähallin viereisen hiekkakentän, jossa on juuri nyt nuoria pelaamassa pesäpalloa. Jähmetyn paikalleni. Ei, totta se on. Tästä se kiertää.
Onnekseni nuoret lähtevät pelaamasta yhtäkkiä. Käytän tilaisuuden hyväkseni, ja lähden kiitämään sauvojen kanssa kenttää ympäri. Nyt kukaan ei näe.
Väärin.
Kentälle kurvaa auto, jonka nuoren näköinen kuski repeää avoimesti nauruun ja osoittaa minua sormella. Yritän taistella häpeän tunnetta vastaan.
Päästyäni metsäisempään maastoon takaisin, vastassa on nainen pienen lapsensa kanssa. Nainen katsoo minua ehkä hetken normaalia pidempään.
Syke nousee ja nopeus kasvaa
Päästyäni vauhtiin huomaan, että sauvat antavat hyvin lisävauhtia. Vähemmällä vaivalla pääsee selvästi nopeammin, kuin ilman sauvoja kävellessä. Ylämäissä sauvat helpottavat liikkumista. Kädet pääsevät tekemään töitä jalkojen lisäksi.
Pikkuhiljaa tekniikka alkaa luonnistua ja tempo alkaa nousta. Syke nousee, ja huomaan, että olen pukenut liikaa päälle. Otan pitkähihaisen paidan välistä pois ja jatkan kävelyä.
Pääsen jo hyvään flow-tilaan, kunnes tajuan, että pitäisi varmaankin tarkistaa, olenko oikealla reitillä.
En ole. Kävelen takaisin jonkin aikaa, ennen kuin löydän takaisin reitille. Nyt muistan, miksi suunnistus ei ollut lempilajini koululiikunnassa. Harhailen reitiltä ulos toisen ja kolmannenkin kerran, sillä en jaksa tarkistaa koko ajan reittiä puhelimesta.
Olen jo mielessäni haukkumassa reittiopastusta puutteelliseksi, kunnes huomaan, että villasukkajuoksureitti on merkitty punaisilla nauhoilla, joita on sidottu esimerkiksi puihin. Jos havaintoni nauhoista on oikea, tästä olisi hyvä olla maininta jossain.
Reittiin kuuluvat kapeammat metsäpolut eivät ole sauvakävelijälle optimaalisia. Juoksemiseen tämä reitti on kyllä tarkoitettukin.
Terveyshyötyä myös nuorille
Sauvakävelyä tutkineen Itä-Suomen yliopiston lehtori Mika Venojärven mukaan sauvakävely auttaa kunnon kohottamisessa ja auttaa painonhallinnassa. Terveyshyötyinä likvidit rasvat vähenevät kehosta ja verenpaineeseen tulee positiivisia muutoksia. Myös nuorille on sauvakävelystä hyötyä, sillä varsinkin jos ei ole aiemmin paljoa liikkunut, niin Venojärven mukaan tällä saa hyvin kuntoa kohotettua ja hallittua painoa. Lisäksi sauvakävely auttaa niska- ja hartiakipuihin. Henkisiä terveyshyötyjä löytyy myös.
– Tämä on kuitenkin ulkoliikuntaa, jolloin se auttaa myös mielen virkeyteen, piristää ja auttaa stressinhallinnassa, hän mainitsee.
Venojärvi toteaa myös, että nykyisessä maailmantilanteessa sauvakävely on terveysturvallista liikuntaa, sillä sitä pystyy harrastamaan koronaturvallisesti.
Saavun reitin loppuun ja tarkistan Sports Tracker -sovelluksesta treenin tilastot. Kulutin matkalla 403 kilokaloria ja askelia tuli noin 5 ja puoli tuhatta. Reitiltä harhailun takia matkaa tuli yhteensä neljä kilometriä. Aikaa koko kävelyyn meni noin tunti alkupätkän runsaan harhailun vuoksi.
En tiedä, alanko sauvakävelemään säännöllisesti, mutta kokemus oli positiivinen. Pääasiassa toimistossa työskentelevälle toimittajalle sauvakävely oli mieltä piristävä kokemus, joka ei uuvuttanut liiaksi, mutta keho kyllä tunsi saaneensa liikuntaa.
Faktaa
Vinkit sauvakävelyyn
- Alkuun välineiksi riittävät tavalliset lenkkitossut ja sauvat
- Sauvojen mitta on sopiva, kun sauvoja pystysuorassa kärki maassa pidettäessä käsivarsi menee enintään 90 asteen kulmaan
- Sauvan sommassa olevan piikin päälle laitettavaa asfalttitassua käytetään kovilla alustoilla, piikkiä taas pehmeällä alustalla sekä lumisella ja jäisellä alustalla talvella
- Kävellessä pidä sauvoista kiinni rennosti, älä purista
- Älä jännitä hartioita vaan pidä ne rentona
- Paina sauva maahan vastakkaisen jalan kantapään tasolle tai taaemmaksi
- Suuntaa sauvan työntö taakse- sauvat ovat koko ajan alaviistossa
- Älä kannattele sauvoja edessäsi, sillä se rasittaa hartioita
- Sauvat liikkuvat eteen ja taakse aivan samaan tapaan kuin normaalissakin kävelyssä
Lähde: UKK-instituutti
Kainalo: Orivedellä ja Juupajoella on sauvakävelyreittejä monipuolisesti
Oriveden kaupungin liikuntapäällikkö Roope Marskin mukaan kaupungissa on sauvakävelylle sopivia reittejä monipuolisesti ja moneen makuun.
Hän mainitsee sopiviksi reiteiksi Onninpolun, Leppästenvuoren, Paltanmäen ulkoilureitin ja Teerijärven kierroksen.
Leppästenvuoren ulkoilureitit sopivat Marskin mukaan kovemmalle kuntoilijalle, kun taas Onninpolku sopii iäkkäämmälle sauvakävelijälle.
– Siellä on myös soveltuvaan liikuntaan sopivia telineitä matkan varrella, Marski mainitsee.
Myös radan varressa on erinäisiä polkuja, jotka soveltuvat liikuntapäällikön mukaan sauvakävelijöille.
Juupajoen vapaa-aikakoordinaattori Henna Ruostila kertoo, että Juupajoelta löytyy reittejä sekä asfaltilla että pehmeällä maastolla sauvailijoille.
– Pururataa pitkin voi mennä tuossa koulukeskuksen yhteydessä, hän kertoo.
Kopsamon alueelta löytyy Ruostilan mukaan asflattikävelijöille sopiva reitti hienoissa maisemissa.
Sauvakävelyä myös liikuntaneuvonnan kautta
Oriveden kaupungin vastaava liikunnanohjaaja Salla-Mari Myllykoski on tehnyt liikuntaneuvonnan kautta asiakkaille lajikokeiluja, joihin kuuluu myös sauvakävely. Asiakkaat hakeutuvat liikuntaneuvontaan työterveyshuollon, aikuisneuvolan ja terveyskeskuksen kautta.
– Se on puolen vuoden prosessi, missä käydään eri liikuntalajeja läpi. Mikäli asiakas on itse kiinnostunut sauvakävelystä, niin käydään tekemässä tunnin mittainen lenkki, johon kuuluu alkulämmittely, jossa hyödynnetään sauvoja, sitten kävelylenkki ja lopuksi venytellään, Myllykoski kertoo.
Myllykosken mukaan sauvakävelykokeiluissa on ollut eläkeläisten lisäksi työssäkäyviä ja nuorempiakin mukana. Myllykoski korostaa sauvatreenin tehokkuutta kaiken ikäisille.
– Moni joka tekee käsitöitä tai istumatyötä tietokoneen ääressä, on saanut niskoja ja hartioita auki, hän kertoo.
Sauvakävelyä voisi näkyä katukuvassa enemmänkin
Suurin osa orivesiläisistä harrastajista ovat Roope Marskin arvion mukaan yli 60-vuotiaita. Tosin kuntoilevia nuorempiakin harrastajia löytyy, jotka hakevat vaihtelua reippaaseen kävelyyn tai jopa hölkkään.
– Rovastinkankaan koulun vieressä olevassa pulkkamäessä on hyvä vetää sauvojen kanssa ylämäkijuoksutreeniä, liikuntapäällikkö mainitsee.
Marskin mukaan sauvakävely näkyy päivittäin Oriveden katukuvassa, mutta sauvakävelijöitä voisi olla enemmänkin. Marski ehdottaa, että yhdistysten omat teemaryhmät olisivat toimivia ja osallistavia tapoja saada ihmiset liikkumaan sauvakävelyn parissa.
– Olisi mukava nähdä töihin ja kotiin ajellessa 10-15 henkilön porukoita sauvakävelemässä reippaasti, hän tokaisee.
Juupajoellakin sauvakävelijöitä näkee, mutta itse sauvakävelyä harrastava Ruostila haluaisi nähdä sitä katukuvassa Marskin tapaan enemmänkin.
Suurin osa sauvakävelijöistä on Juupajoellakin vanhempaa väestöä, mutta työikäisiäkin sauvoilla taivaltavia on katukuvassa näkynyt.
– Näin itse sauvakävelyn harrastajana voisin sitä lämpimästi suositella nuoremmillekin oikein hyvänä urheilumuotona, Ruostila sanoo.
Ruostila vinkkaa myös, että Juupajoen kirjaston uudessa liikuntavälinelainaamossa on sauvoja lainattavissa.
