Juupajoen Eräpartio täyttää 40 vuotta – juhlavuosi näkyy kesäleirin teemassa

Juupajoen Eräpartiossa opetetaan erilaisia erätaitoja, kuten teltan kasaamista. Kuva: Emmi Pajunen.

Juupajoen Eräpartiossa opetetaan erilaisia erätaitoja, kuten teltan kasaamista. Kuva: Emmi Pajunen.

Juupajoella toimii pieni, mutta aktiivinen lippukunta, jossa toimii noin 40 partiolaista. Tänä vuonna on juhlan paikka, kun Juupajoen Eräpartio täyttää 40 vuotta. Juhlavuoden on tarkoitus näkyä heinäkuussa järjestettävän kesäleirin teemassa.

– Kaikilta aikaisemmilta leireiltä otetaan vinkkejä ja kootaan sellainen kiva paketti siitä, kertoo lippukunnanjohtaja Emmi Pajunen.

Ainakin toistaiseksi kesäsuunnitelmiin Eräpartiolla kuuluu elokuussa järjestettävä torikahvio.

Syksyllä aikuisten partiotoimintaa

Juupajoen Eräpartio on aloittamassa syksyllä aikuispartiotoiminnan. Eräpartion järjestämän kyselyn mukaan tällaiselle toiminnalle olisi kiinnostusta.

– Tarkoitus on järjestää vapaaehtoista toimintaa noin kerran kuussa, Pajunen valaisee.

Aktiviteettien on tarkoitus olla retkipainotteisia. Suunnitelmissa on myös, että joka kokoontumisella voisi olla jokin tietty teema. Pajusen mukaan yksi eräopastaustainen aikuinen olisi tulossa ohjaamaan aikuisryhmää.

Tällä hetkellä Juupajoen eräpartiossa toimii yksi sudenpentulauma (7–9-vuotiaat), yksi seikkailijaryhmä (10–11-vuotiaat) ja kaksi ryhmää, jotka siirtyvät keväällä tarpojiksi (12–15-vuotiaat). Lippukunnassa on myös Orivedellä kokoontuva sisupartioryhmä kehitysvammaisille.

Pieni kunta asettaa haasteensa

Pajusen mukaan koronaviruspandemia ei ole vaikuttanut paljoakaan lippukunnan toimintaan.

– Meillä on sen verran pienet ryhmät, että on pystytty viikkotoimintaa pyörittämään. Ainoastaan sen verran muutoksia on, että on oltu ulkona kaikki koloillat, Pajunen kertoo.

Kololla tarkoitetaan partiolaisten kokoontumispaikkaa. Koloillat ovat viikoittaisia kokoontumisia, joiden ohjelmassa on erilaisia aktiviteetteja. Niillä suoritetaan oman ikäkauden partiomerkkejä.

Juupajoen partiotoimintaa voisi Pajusen mukaan kehittää siten, että saataisiin aikuisia mukaan. Kun kunnan lapsiluku koko ajan pienenee, tällä saataisiin pidettyä toiminta elinvoimaisena.

– Pienen kunnan ongelmana on, että ei meinata saada muita aikuisia vetäjiksi, hän toteaa.

Juupajoelta kotoisin oleva Pajunen muutti takaisin kotiseudulleen asuttuaan pääkaupunkiseudulla opiskelujen ja töiden parissa. Hän on toiminut lippukunnanjohtajan tehtävässä vuodesta 2017 lähtien.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?