Tänään on tuhkan päivä. Tuhkakeskiviikosta alkaa paastonaika, joka kestää pääsiäiseen saakka.
Kun on enää tuhkaa jäljellä, oma suorittaminen saa jäädä. On aika pysähtyä. Hiljaisuudessa Jumalan edessä on turvapaikka. Vaikka olisit polttanut siltoja takanasi tai satuttanut toista, Jumalan edessä saat uuden mahdollisuuden. Jumala luo tuhkasta uutta. Hän on sielläkin, missä kaikki mahdollisuudet on menetetty.
Otsaan piirretty tuhkaristi on katumuksen merkki. Kotonakin voit tehdä itsesi ylle ristinmerkin ja sanoa Jumalalle: ”Tässä olen, anna minulle anteeksi se, missä olen rikkonut sinua ja lähimmäisiäni vastaan. Tahdon luottaa sinuun ja pyydän: Tapahtukoon sinun tahtosi elämässäni.”
Paastonaika kutsuu hiljentymään. Voit olla aivan hiljaa Jumalan edessä tai sitten katsella mennyttä päivää Jumalan kanssa. Kerro hänelle, mikä oli vaikeaa ja ahdistavaa ja mihin tarvitset Hänen apuaan.
Toiseksi voit muistella, mikä toi iloa ja mistä haluat kiittää.
Kolmanneksi voit miettiä, tunnistitko jossain erityisesti Jumalan läsnäoloa tai johdatusta? Voit siunata itsesi ristinmerkillä ja luottaa siihen, että Jeesus, veljemme ja ystävämme, on sinun kanssasi.
Paastoon kuuluu myös luopuminen omasta hyvästä toisten takia. Luopumisen ei tarvitse olla itsensä kiusaamista. Usein on niin, että antaessaan saa. Voisitko vaikka soittaa jollekin tutulle tai sukulaiselle ja kysyä, mitä hänelle kuuluu? Tai osallistua Yhteisvastuukeräykseen?
Keräyksen tunnus on punainen sydän, jonka sisällä on risti. Se kuvaa kärsimystä ja taistelua. Se kuvaa Jumalan palavaa rakkautta jokaista ihmistä kohtaan. Keräykseen lahjoittamalla voit auttaa vanhuksia, jotka kärsivät köyhyydestä. Usein köyhyys tarkoittaa myös ulkopuolisuutta.
Martin Lönnebo on kirjoittanut taistelevan sydämen rukouksen:
”Väisty, pimeys! Tahdon sytyttää valon surullisiin silmiin. Väisty, nälkä! Otan leivän, siunaan ja murran. Väisty, Saatana! Tahdon kunnioittaa Herraa, meidän Jumalaamme, ainoastaan häntä tahdon palvella.”
Laura Tuhkanen-Jukkola
vs. seurakuntapastori
Oriveden seurakunta
