Uiherlan kylä sai tammikuussa kaksi uutta vakinaista asukasta. Kangasalla pitkään asuneet Satu ja Timo Kortelahti rakennuttivat mökkitontilleen asuintalon, joka on juuri valmistunut. Kun unelmien rantataloa ei löytynyt muualta, pariskunta toteutti sen itse – parhaalle mahdolliselle paikalle.
Aidattuun pihaan tulijaa tervehtii lempeän uteliaasti pitkäkarvainen collie Kimi. Timo avaa portin ja saattelee vieraan katselemaan hetken maisemaa. Uusi talo nousi loivan rinnetontin laelle. Vieressä rannan puolella vaikuttaa tilavan oloinen mökkirakennus. Sen ja rantasaunan välistä avautuu näkymä Längelmävedelle.
Kortelahdet ostivat Oriveden kesäpaikkansa kymmenen vuotta sitten, kun Kangasalan saarimökiltä teki mieli mantereelle. Sopiva kohde löytyi pitkän etsinnän jälkeen. Tärkein vaatimus oli, että ranta avautuu etelän puolelle ja ilta-auringon suuntaan.
– Aurinkoa riittää tässä yhdestätoista alkaen aina iltaan asti. Lähisaaret suojaavat niin, että vain etelätuuli osuu tähän, ja joskus lännen puolelta vähän puhaltelee, Timo kertoo.
Talo sijaitsee Längelmäveden rannalla niillä kohdin, missä Enonselkä vaihtuu Ristiseläksi. Läheltä löytyy veneenlaskupaikka, josta kuljetaan Eräsaloon ja lähisaariin.
Kun ajatus ranta-asumisesta kypsyi, Satu ja Timo alkoivat etsiä sopivaa taloa oikeanlaisella rantatontilla. Unelmataloja löytyi, mutta se oikea ilmansuunta puuttui.
– Viimein kysyimme Oriveden rakennusvalvonnasta, voimmeko saada poikkeusluvan rakentaa talo mökkitontillemme. Asenne oli heti myönteinen, ja he kehottivat laittamaan prosessin liikkeelle, Satu muistelee.
– Erityisesti rakennustarkastaja Esko Mäntysaari oli todella avulias. Hän neuvoi pilkulleen, miten poikkeuslupahakemus kannattaa tehdä. Keskeinen hakuperuste oli se, että meillä on vain yksi rantapaikka, ja kotimme tulee sinne.
Hakemus jätettiin marraskuussa 2022. Päätös tuli reilussa kuukaudessa.
Vakiomalli hiukan muunneltuna
Talovalmistajien nettisivut olivat tiukassa syynissä, kun Satu ja Timo vertailivat eri pohjaratkaisuja. Heitä kiinnostivat myös rakennuttajien kokemukset talotoimittajista. Loppusuoralle pääsivät Kastelli ja Jukkatalo.
– Onneksi valitsimme Kastellin, kun se toinen päätyi konkurssiin. Tässä kävi hyvä tuuri, Timo tuumii.
Tulevan kodin hahmottelu oli yllättävänkin helppoa. Talovalmistajien sovelluksilla on sujuvaa muokata ja siirrellä huonetiloja. Tarjolla oli valmiita hyviä pohjia.
Tavoitteena oli yksikerroksinen talo, jossa olohuone ja keittiö muodostavat yhtenäisen avaran tilan. Järvelle päin haluttiin suuret ikkunat. Lämmitysmuodoksi tuli maalämpö. Olohuoneessa on varaavan takan ja leivinuunin yhdistelmä.
Sauna lämpenee sähköllä. Ahkerammassa käytössä on tontilla jo vanhastaan palvellut pihasauna. Aurinkopaneelit tuottavat osan taloussähköstä.
Piirustusten valmistuttua rakennuslupa tuli muutamassa päivässä. Rakennusvalvonta oli jälleen isona apuna.
– Sieltä jopa kyselivät perään, kun arkkitehtikuvat hiukan viipyivät viime hetken muutosten vuoksi.
Valinnaksi tuli Kastellin vakiomallin talo, johon Kortelahdet tekivät muutoksia keittiön, saunan ja pesuhuoneen osalta. Taloon lisättiin 10 neliön sisävarasto. Asuinpinta-ala on 125 neliötä.
– Tässä on hyvin tilaa meille kahdelle ja Kimille. Halusimme kolme makkaria, jotta on tilaa mihin majoittaa, kun tenavat tulevat käymään, Satu tähdentää.
Valmista etuajassa
Kortelahdet teettivät perustukset alkukesästä, talon tilaaja vastasi tuosta osuudesta. Talotehtaan runkotiimi pystytti seinäelementit ja kattorakenteet yhdessä päivässä elokuun alussa. Sisätyöt etenivät siten, että yksi ryhmä teki aina tietyt asiat, minkä jälkeen porukka vaihtui.
Talon luovutuksen piti olla helmikuun puolivälissä. Kun korjattavaa ei juurikaan löytynyt urakan päätteeksi, työ valmistui kuukauden etuajassa.
Satu ja Timo olivat rakennusaikana tiiviisti mökillään. Näin he saattoivat seurata työn etenemistä lähes päivittäin.
– Meillä oli rakentajien kanssa hyvä juttuyhteys. Pohdittiin yhdessä, jos oli järkevää tehdä jotain toisin kuin oli suunniteltu. Annoimme heille traktoriapua, kun sille oli tarvetta. Työpäällikkö oli aina helposti tavoitettavissa, samoin kuin muukin rakennusporukka.
Eräjärven vesiosuuskunta antoi joustavasti toisenkin vesiliittymän käyttöön rakentamisen ajaksi. Tontille tuli verkostovesi jo ennen talon rakentamista.
Palavereita ja valintojen tekoa
Toiveiden mukainen tontti on Sadun ja Timon mielestä onnistuneen talohankkeen perusta. Sijainnin lisäksi koko on tärkeä. Kangasalla olisi ollut kiva talo, mutta vain 1 000 neliön tontilla. Nyt pihapiiriä on 4 600 neliötä.
Suunnitteluvaihe tarkoittaa tiivistä palaveeraamista ja valintojen tekoa. Toimittajan kanssa pohditaan keittiötä, saunaa, sähköjä, laattoja ja muita materiaaleja.
– Kun samassa kokouksessa teimme kaikki kaakelivalinnat kerralla, välillä oli sellainen olo, että mitähän tuli valittua, Satu muistelee.
Suunnitelmat valmistuivat hyvässä yhteistyössä. Sisustussuunnittelija vinkkasi, mitä asioita kannattaa miettiä. Timo antoi alan ammattilaisena toiveita sähkösuunnittelijalle, jotta taloon saatiin riittävästi pistorasioita ja valaisinten paikkoja. Keittiön ja saunan suunnittelijat olivat kokeneita ja osaavia.
Kaupungin viranhaltijoiden kannustus ja heiltä saatu tuki ovat olleet koko hankkeen avaintekijöitä.
– Kaikki on edennyt rivakasti, eikä meidän ole tarvinnut itse tietää, miten asiat saadaan liikkeelle. Rakennusvalvonta aina kertoi ja opasti.
Mökki purkuun ja myyntiin
Kortelahdet ovat tuoneet huonekaluja Kangasalan kodista. Mökistään he hyödyntävät esimerkiksi olemassa olevat kaapit. Sieltä tulee myös paljon käyttötavaraa.
Seuraava askel on mökin purku ja pois vienti. Toiveena on löytää sille ostaja. Vasta 20-vuotias rakennus on hyvässä kunnossa.
– Kun mökki saadaan pois, pääsemme kunnolla pihahommiin. Maakellari on yksi unelmani. Uusi perunamaakin tarvitaan, sillä vanha oli juuri talon kohdalla, Satu kaavailee.
Timo on syntyisin Kuhmalahdelta, ja hän on asunut pitkään Kangasalla. Satu on kotoisin Helsingistä. Yhteinen uusioperhe-elämä alkoi 17 vuotta sitten. Lapsia on kolme, kaikki jo täysi-ikäisiä. Työelämä on kummallakin jo takana. Timo on edelleen yrittäjä, mutta hänkään ei käy enää töissä.
Timon vanhemmat asuvat 15 kilometrin päässä Kuhmalahdella. Heitä on helppo käydä auttelemassa, eikä kyläilemään ole pitkä matka kumpaankaan suuntaan.
Satu ja Timo miettivät pitkään, onko rantapaikka liian syrjäinen pysyvään asumiseen.
– Oriveden keskustaan on matkaa alle 30 kilometriä, eikä se lopulta tuntunut pahalta. Eräjärveltä löytyvät kauppa, posti, matkahuolto ja pubi, josta saa ruokaa. Kaupassa on kokoonsa nähden todella hyvät valikoimat, Satu kehuu.
Uusi paikka, uusi koti
Asettuminen uuteen kotiin on päässyt alkuun, ja samalla oikea kotiutuminen omaan paikkaan ja omalle kylälle.
– Tunnetasolla ajatellen mökki on mökki, ja varsinainen asuminen on muualla. Nyt tämä on meille uusi paikka, uusi koti, Satu korostaa.
Kotiutuminen sai lämpimän alun hiljattain Eräjärven tulevaisuusfoorumissa. Tulomuuttajat saivat suosionosoitukset ja kannustusta. Se jäi Sadulle mieleen.
– Tämä on kahdeksas asuinpaikkakuntani, mutta ensimmäinen, missä uusi asukas on todella toivotettu tervetulleeksi.
