Hengen eväitä: Jouluyö

Nuori mies kulki anoppinsa kanssa hiljaisessa lumisateessa halki jouluun hiljentyneen kaupungin. Jouluaattoilta kotona oli ollut hieman hermostuttava, mutta nyt hänen vaimonsa oli sairaalan hyvässä hoivassa. Väsynyt mies päätti nukkua hetken ja soitella sitten sairaalaan.

Herätessään hän huomasi jouluaamun jo valjenneen ja niinpä hän soitti sairaalaan,. Puhelimeen kutsuttiin vaimoa hoitanut lääkäri, joka onnitteli uutta isää ja kertoi miehelle tuoreen äidin voivan hyvin ja pienen tytön olevan juuri ”tarjottimella”.

Tämä on syntymäkertomukseni, jonka isäni kertoi minulle joka joulu, kun vietimme syntymäpäivääni yhdessä. Nyt, kun sitä ei kukaan enää minulle kerro, muistelen sitä itsekseni. Haluan muistella sitä juuri noilla isä sanoilla, sillä niistä välittyy minulle isän suuri rakkaus minuun, esikoiseensa.

Jouluevankeliumissa, tuossa tuttuakin tutummassa, koko maailmaa koskevassa syntymäkertomuksessa, keskeistä on Jumalan, isän rakkaus meitä jokaista luotuaan, lastaan kohtaan. Jumala halusi tulla itse maailmaan, elämään ihmisen elämän ja ihmisenä lunastamaan meidät kaikesta siitä pahasta, joka täyttää meidän elämämme ja maailmamme.

Tänäänkin me tarvitsemme sitä, että keskellemme syntyy Vapahtaja, joka haluaa meidän antavan kunnian Jumalalle ja joka haluaa tuoda rauhan meidän ihmisten keskelle.

Jumalan isän rakkaus tuli todeksi köyhien ja tavallisten ihmisten keskellä. Se tuotiin suureksi iloksi  kaikille ihmisille, jotka tarvitsivat elämäänsä uutta toivoa ja Jumalan läsnäoloa. Vaikka välillä tuntuu, että pelkäämme Jumalaa ja Jeesus-lasta niin, ettemme uskalla kohdata Isän rakkautta, vaan yritämme päästä sitä pakoon. Meidän maailmamme tarvitsee Jumalan väliintuloa ehkä enemmän kuin koskaan ennen.

Rukoillaan tänä jouluna, että Jumalan tahto saisi toteutua meidän jokaisen omassa elämässä, kotimaamme vaiheissa ja koko maailmamme keskellä.

Jouluyö ja jouluevankeliumi kertovat meille, mitä tuo Jumalan tahto ja rakkaus on: Kunnia Jumalle korkeuksissa ja rauha ihmisille, joita kohtaan Hänellä on hyvä tahto ja joita Hän rakastaa.

Paula Montonen

lapsityönohjaaja

Oriveden seurakunta

Leave a Comment