Oriveden ja Juupajoen alueella on yhteensä yli 1 000 nimettyä tietä. Nimiin on tallennettu alueen historiaa – tai sitten ei. Tänä kesänä Oriveden Sanomat tutkii, millaisia teiden nimiä lehden levikkialueelta löytyy. Tälle tutkimusmatkalle myös lukijat ovat tervetulleita. Vinkatkaa, vihjatkaa ja kertokaa, minkä tiennimen taustaa olette miettineet. Me haemme vastauksia tai ainakin hyviä arvauksia, joita toivomme lukijoidemme myös täydentävän omilla tiedoillaan. Tervetuloa mukaan matkalle, se alkaa tällä aakkosjutulla.
A: Aihtiantie halkoo Oriveden keskustan läpi. Tie alkaa ja päättyy kiertoliittymään ja mahtuupa niiden väliinkin vielä yksi kiertoliittymä. Mutta mistä tien nimi tulee? Orivesiläinen Yrjö Kylmälä arvioi, että tien nimi liittyy Aihtianjärveen. – Sehän oli reitti Aihtialle eli Aihtianjärvelle. Muistan, että sitä kutsuttiin Aihtiantieksi, koska se päättyi metsänreunaan, josta lähti sitten polku Aihtianjärvelle. Tästä se nimi minun mielestäni tulee. Me klopit kuljimme paljon sitä polkua ja olimme melkein aina Aihtianjärvellä, kun jollekin järvelle mentiin, Paltanmäellä aikoinaan pitkään asunut Kylmälä muistelee.
B: Bonnentie on Korkeakoskella ja sen nimi tulee maanomistaja Matthias Bonnen mukaan. Hän tuli Korkeakosken 5. luokan aseman päälliköksi kirjurin nimikkeellä vuonna 1882. Viran hoitaminen edellytti asumista Korkeakosken asemalla, joka sijaitseekin aivan Bonnentien kupeessa. Korkeakoskella Bonn kuitenkin ryhtyi pian omiin liiketoimiin vuokraamalla ja ostamalla tiloja. Vuonna 1888 hän erosi rautateiltä ja keskittyi pelkästään omaan liiketoimintaansa. (Aikojen kuluessa, Oriveden asemanseudun historiaa osa I). Bonnentie on sekä tienä että tiennimenä Korkeakoskella asuvat Paavo Harolan mukaan silti verrattain melko uusi. Tie on rakennettu Bonnenvainion asuinalueen myötä.
Bonnentie on myös Orivedellä Asemanseudulla ja senkin nimi tulee Matthias Bonnesta. Oriveden asemanseudun historiassa Orivedelle vuonna 1881 muuttaneen Bonnen arvellaan rakennuttaneen huvilan Viljasen leipomoa ja työväentaloa vastapäätä tien toisella puolella olevalle mäkikumpareelle. Huvilaa alettiin kutsua hänen nimellään. Bonne tuli Orivedelle Vaasaan vievän rautatien rakennustyön alettua. Hän toimi ratatyömaan Helsingissä istuvan tarveaineiden hoitajan materiaalien kirjanpitäjäksi. Huvila on purettu 1970-luvulla.
E: Etusuora löytyy Korkeakosken keskustasta. Paavo Harola arvelee, että niin Etusuora kuin Takasuorakin on nimetty silloin, kun Korkeakosken urheilukentästä tuli asuinalue. Etusuoran ja Takasuoran läheltä löytyy toki myös Urheilukentäntie.
H: Hauskalantie sijaitsee Oriveden keskustassa. Maija-Liisa Mäkelä on Orivesi ennen vanhaan -blogissaan kirjoittanut Hauskalasta, jossa oli aina hauskaa. Mäkelä kirjoittaa blogitekstissään, että Hauskala on ollut talo, jonka maalarimestari Heikki Mäkelä on rakennuttanut Kirkonkylään Ala-Mattilan Hauskalan viljelypalstalle. Tontilla oli ollut aiemmin sadunkertojana tunnetun palstatilallisen August Hauskalan mökki. Maija-Liisa Mäkelä kirjoittaa blogissaan, että Heikki Mäkelän rakennuttama talo sijaitsi nykyisen Keskustien ja Sukkavartaantien risteyksessä. Hauskalantie on puolestaan Keskustien toisella puolella. Tekstissään Mäkelä kuitenkin iloitsee, että Hauskala on säilytetty kadunnimistössä, vaikka se ihan oikealla paikalla olekaan.
I: Ilmarintie on yksi Oriveden Kaupinrinteen teistä. Alueella on runsaasti teitä, joissa on ihmisen nimi, sillä Ilmarintieltä voi poiketa muun muassa Paavonkujalle, Hilmankujalle ja Kustaankujalle. Kotimaisten kielten keskuksen mukaan teitä nimetään usein jonkin tietyn teeman mukaan, tässä tapauksessa se voisi olla etunimet. Mutta miksi juuri Ilmari? Asuiko tien varrella Ilmari, jonka mukaan tie nimettiin?
J: Juupavaarantie ei kovin paljon ihmetystä aiheuta: se vie Juupavaaraan. Juupavaara on ollut laskettelu- ja vapaa-ajankeskus, jonka huippu on Pirkanmaan korkeimmalla kohdalla Venäläisvuorella. Laskettelemaan Juupavaarassa ei kuitenkaan ole päässyt sitten 1990-luvun. Viimeisimmän omistajansa aikana se on toiminut karavaanarialueena.
K: Kirkkotie löytyy niin Orivedeltä kuin Juupajoelta. Ylen artikkelissa nimistönhuoltaja Tiina Manni-Lindqvist, kertoo, että tien nimissä näkyy se paikka, jonne tie vie. Näin on Kirkkotien kohdalla. Orivedellä tie kulkee Oriveden kirkon ohi hautausmaan pohjoispuolella. Tie yhdistää Keskustien ja Särkäntien. Juupajoella Kirkkotie johdattaa kulkijan Korkeakosken Pikkukirkolle.
L: Luutnantinkuja löytyy Orivedeltä Rovastinkankaalta. Se on yksi alueella olevista armeijaan ja sotilasarvoihin liittyvistä nimistä. Ne viittaavat alueella aikoinaan toimineeseen Suomen 7. Hämeenlinnan Tarkk’ampujapataljoonan reservipiirin Oriveden reservikomppaniaan.
M: Mattilanniityntie on yksi uusimmista asemakaava-alueen teistä, joka on Orivedelle nimetty. Uuden Mattilanniityn asuinalueen asemakaava on tullut voimaan 19.1.2022.
N: Nysäkujan nimi kertoo itse tiestä. – Se on varmasti sillä, että se on niin lyhyt pätkä, huudahtaa aikanaan 43 vuotta taksia Juupajoella ajanut Helka Heimo. Lähellä Nysäkujaa on myös vastakohtaisesti Pitkätie. – Ehkä niille on annettu huumorilla nimet, Heimo arvelee ja huomauttaa, että teiden nimeäminen ei ole mikään perin vanha juttu. – Ei täällä ennen ollut teillä nimiä.
O: Oritien nimen Yrjö Kylmälä arvelee tulevan Orisselästä. – Orivesihän sai nimensä siitä, kun hevoset karkasivat toiselta puolelta Orisselkää ja uivat tähän rantaan. Nimi tuli siitä, kun orit nousivat rantaan vedestä, Kylmälä kertoo. Oritie vie Aihtiantieltä yleisurheilukentälle ja Suojan talolle. Kylmälä muistaa myös, että alueella on ollut Mäntylän talo, jonka isäntä on ollut kova hevosmies. – Suojan kentän laidalla myös kantakirjamerkittiin hevosia, että semmoista siinä on sotien jälkeen tapahtunut, Kylmälä jatkaa.
P: Pötikkötie sijaitsee Juupajoella lähellä Pikkukirkkoa. Juupajokelainen Helka Heimo muistaa jo iät ajat puhutun Pötiköstä alueena. – Sitä minä en tiedä, miksi sitä sanottiin Pötiköksi. Se on vanha nimi. Kun tietä nimettiin, sinne tuli myös Pötikkötie.
R: Rantatie löytyy niin Orivedeltä kuin Juupajoelta, eikä ihme. Ylen vuonna 2019 julkaiseman artikkelin mukaan Rantatie on Suomen yleisin tien nimi. Artikkeliin on haastateltu Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltajaa Tiina Manni-Lindqvistia. – Rantatien suosio ilmentää, että Suomessa on paljon vesistöjä, kertoo Manni-Lindqvist artikkelissa. Orivedellä Rantatie on Rajalahden kylässä ja se vie Kampparinlahden lähettyville. Teoksen Lisiä vanhan Oriveden historiaan mukaan Kamppari-sanan merkitys on epäselvä. Juupajoella tie kulkee Tehtaaanjärven eteläpuolelta.
S: Sukkavartaantie löytyy sekä Orivedeltä että Juupajoelta. Yrjö Kylmälä muistaa, että Orivedellä tien päässä oli kunnan ensimmäinen osaketalo eli talo, jossa oli kaksi huonetta. – Ennen sotia se oli Oriveden ainoa katu eli Sukkavartaankatu, mutta sittenhän ne muuttuivat kaikki täällä teiksi. Käsityöläisiä sen varrella asui, muun muassa vaatturi, Kylmälä hakee ja harmittelee, kun tien nimeen liittyvä tarina ei pälkähdä mieleen.
T: Tapulintie ja Tapulitie, vain yhden kirjaimen ero on näissä tiennimissä. Tapulintie on Orivedellä ja se kulkee kirkon kellotapulin parkkipaikan vieressä. Juupajoella Tapulitie tulee vastaan, kun kulkee Koskitietä Sahantien risteykseen ja jatkaa suoraan risteyksen yli eteenpäin.
U: Umbertontie on Orivedellä ja se poikkeaa Sairaalantieltä. Tien nimi liittyy kenkiin. – Siellä on ollut kenkätehdas, jossa tehtiin Umberto-merkkisiä kenkiä, Kylmälä sanoo.
V: VPK:n tien varrella on ollut Korkeakosken VPK:n tanssilava, toteaa Paavo Harola. Hän muistelee itsekin siellä nuorukaisena käyneensä sisällä, ei kuitenkaan tanssimassa, vaan katsastamassa paikkoja soittokavereidensa kanssa. – Silloin siellä ei enää ollut sähköä, ja meidän kitarabändihomma jäi sitten siihen, hän muistelee. Myös puoliso Margit Harola muistaa käyneensä tanssilavan pihassa noin 13-vuotiaana. Siellä hän kertoo keinuneensa aisakeinussa, jossa otettiin hurjat vauhdit. Paavo Harola lisää vielä, että Lepolan suoralta Lepolan talon ohi pääsi joen yli pitkää siltaa pitkin juuri VPK:n tielle. – VPK:n lavan kohdalla oli Alamylly.
W: Walleniuksenkatu on Korkeakosken kenkätehtaan perustajan Edward Walleniuksen mukaan nimetty katu. Se kurvaa Poikkikadulta entiselle kenkätehtaalle Korkeakosken keskustassa. Korkeakoskella asuva Paavo Harola muistelee, että aiemmin kulku Käpylään on tapahtunut juuri nykyisen Walleniuksenkadun kautta. Orivedellä katuja ei ole, mutta Walleniuksenkadun lisäksi Juupajoella on muitakin katuja. Näitä ovat lähellä Walleniuksenkatua sijaitsevat Ratakatu ja Poikkikatu.
Y: Yliskyläntie kiemurtelee Orivedentieltä Tampereentielle eli Ysitielle. Se on pituudeltaan reilu kuusi kilometriä. Nimensä tie on saanut alueella sijaitsevasta Yliskylästä. Lisiä vanhan Oriveden historiaan -teoksessa kerrotaan, että koko kylän nimi vakiintui Yliskyläksi 1800-luvun puolivälistä. Sitä ennen osa kylästä oli ollut Säynäjoen rusthollia tai Säynäjokea. Yliskylän nimi on alkanut muotoutua Karpin ja Pohjalan talojen mukaan: ne kun sijaitsivat kylän yläosassa erillään niin sanotusta vanhastakylästä. Vuonna 1634 Säynäjoen kylän osa-alueina mainitaankin Alaskylä ja Yliskylä.
Ä: Ämmänlahti Orivedellä on tienniemi, jossa paikantavuus näkyy. Tie nimittäin vie Ämmänlahdelle, Ämmänsaaren kainaloon Hirtopohjan rannalle. Lisiä vanhan Oriveden historiaan -teoksessa kerrotaan, että Hirtolahden kylän nimellä lienee yhteys hirtto-sanaan joko jonkin tapahtuman tai lahden muodon mukaan. Ämmänlahden muodoista ei ainakaan karttakuvan perusteella pysty päättelemään, miksi se on juuri Ämmänlahti.
