Jokainen kiinteistö vastuussa myös katuosuudestaan, kaupunki käyttää yksinomaan sepeliä

Näin se menee: selventävä piirros kaupungin ja kiinteistönomistajien työnjaosta kunnossapidossa ja mitä kaikkea siihen kuuluukaan. Tämän kaaviokuvan julkaisi ympäristöministeriö esitteessään nykyisen lain voimaan tullessa.

Ei riitä, että pihassa on turvallista kulkea. Kannattaa muistaa, että asemakaava-alueella kiinteistöt vastaavat myös jalkakäytävien kunnosta talonsa kohdalla.

Millaisia vaatimuksia Oriveden kaupunki tässä kohtaa asettaa?

– Laki kunnossapidosta tosiaan määrittää hoidettavien alueiden rajat ja metrimäärät. Kaupungilla ei ole tähän omaa ohjeistusta, mutta aika hyvät sivut aiheesta on esimerkiksi Omakotitaloliitolla, vinkkaa kunnallistekniikan päällikkö Mika Kuivanen.

Kaupungin nettisivuilla toki löytyy tästäkin aiheesta tietoa.

Mitä tulee mahdollisiin sanktioihin hoitamattomuudesta, hän ei ole ainakaan ensimmäisten työkuukausiensa aikana joutunut asiasta huomauttelemaan.

Kuivanen selventää työnjakoa. Keskusta on oma aurausalueensa, ja myös hiekoitukset pyritään hoitamaan omana työnä.

Urakkasopimuksissa hiekoitus on tarvittaessa-merkinnällä, eli jos ei millään ehditä tai tulee vaikka konerikko, urakoitsijat tulevat apuun puitesopimuksensa mukaisesti.

Kaupungilla kiireellisyyslista hiekoituksissa

– Käytännössä ensiksi hiekoitetaan jalkakäytävät ja kevyen liikenteen väylät, sitten pääväylät. Kiireellisten kohteiden listalla hiekoituksessa on myös joitakin hankalia, jyrkkiä mäkiä ja paljon liikennöityjä pahoja kohtia esimerkiksi terveyskeskuksen ja palvelutalojen läheiset alueet. Viimeksi tulevat hiekoitukseen normaalit kadut. Aika paljon me tehdään myös kiinteistöille kuuluvista töistä.

Kaupunki käyttää omassa liukkaudentorjunnassaan yksinomaan 3–8-millistä sepeliä, ja kun se katoaa tai peittyy, sitä levitetään aina uudestaan – ja keväällä sitten poistetaan.

Vaikka lunta on tänä talvenakin tullut kiitettävästi, ei Kuivasen mukaan kuluva talvi ole ollut poikkeuksellisen paha. Onpahan ollut sellainen ”perinteinen” talvi, kun muutamana edellisenä vuonna ei käytännössä talvea ollutkaan, vain nollan tienoilla pyörimistä. Viime ja tänä talvena on sitten lunta saatu niidenkin edestä, mikä on havaittu myös aurauskustannuksissa.

– Jäänsulatusaineita ei käytetä. Eikä suolata ollenkaan, tärkein aine meillä on sepeli, Kuivanen tarkentaa muista aineista kysyttäessä.

Leave a Comment