Vilinävainion juhlissa kävi taikuri ja suun sai hattaralla vaikkapa siniseksi – puiston 25-vuotisjuhlien meinasi käydä köpelösti, mutta yksi puhelinsoitto pelasti kaiken

Vilinävainio
Taikuri Timo Kulmakko esiintyi Vilinävainion juhlassa. Puhalluksiin taikuri tarvitsi apua yleisöltä. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Vilinävainion leikkikenttä Länkipohjan taajamassa sai viettää juhlapäiväänsä loppujen lopuksi varsin rauhallisissa tunnelmissa.

Puiston valmistumisesta on tänä vuonna kulunut 25 vuotta ja merkkipäivän kunniaksi MLL:n Längelmäen paikallisyhdistys oli suunnitellut järjestävänsä puistossa Kesäjuhlat.

Tiistaina ennen juhlien alkua sade äityi kuitenkin niin rankaksi, että yhdistyksen oli luovuttava suunnitelmistaan ulkoilmajuhlan suhteen. Juhlaa ei kuitenkaan peruttu, se vain siirrettiin sisätiloihin.

– Hallituksemme jäsen oli tulossa Tampereelta kohti Länkipohjaa ja hän ilmoitti, että matkalla sataa niin paljon vettä, että juhlasta tulee varmasti märkä. Teimme nopean päätöksen, soitimme yhden puhelun ja tunnissa saimme siirrettyä juhlan Längelmäen jäähalliin, yhdistyksen puheenjohtaja Sari Pengerkoti kertoo.

– Oli tosi upea juttu, että asia järjestyi näin. Kiitos jäähallin väelle, jolle tämä sopi ja jotka myös toimivat nopeasti, Pengerkoti jatkaa.

Vilinävainio
Viljami Rantanen maistoi hattaraa ja sai myös kielensä siniseksi. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Hattaroita moneen makuun

Jäähalliin oli lasten iloksi tuotu pomppulinna ja taitojaan sai kokeilla myös keppariradalla. Ongintapisteeltä koukkuun tarttui pieniä, koulun alkuun sopivia saaliita, kuten muistivihkoja ja teroittimia.

Suosittu oli myös hattarapiste, jossa tarjolla oli neljä erilaista hattaran makuvaihtoehtoa. Jos hattarat veivät kielen mennessään, niin ne myös värjäsivät sen. Siniseksi kielensä saivat mustikanmakuisen hattaran makuun päässeet Viljami Rantanen ja hänen veljensä Aleksi.

– Hyvälle tämä maistuu. Tämä on minun toinen hattarani. Viime kesänä söin ensimmäisen, kun olimme Muumimaailmassa, Viljami Rantanen kertoo isänsä Kallen avustamana.

Rantasen perhe oli tullut poikien ja heidän Hilla-siskonsa kanssa tapahtumaan Jämsästä Kuorevedellä asuvan ystäväperheensä innoittamana.

Odotettavaa oli vielä edessä, sillä Timo Kulmakon taikuriesitys oli vasta tulossa. Epäilys oli, että taikuri saattoi olla huomattavasti tutumpi lasten vanhemmille kuin lapsille.

– Eikö se jossain tv-ohjelmassa ole ollut mukana, vanhemmat Kalle ja Sanna Rantanen arvioivat.

Vilinävainio
Aino Lammi on MLL:n Längelmäen paikallisyhdistyksen hallituksen varajäsen. Apuna hän on tapahtumissa ja nyt hänen pestinään oli muun muassa makkaranpaisto. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Leikkipuisto otettiin heti tavoitteeksi

Vilinävainio oli yksi ensimmäisistä asioista, jonka parissa virallisesti joulukuussa 1996 perustettu MLL:n Längelmäen yhdistys alkoi uurastamaan.

– Jo seuraavan vuoden helmikuussa yhdistyksessä oli virinnyt idea, että tänne pitäisi saada oma leikkikenttä. Siitä sitä sitten talkoovoimin lähdettiin yhdessä eri toimijoiden kanssa tekemään. Mukana on ollut kyläläisiä ja yhdistyksen toiminnassa silloin aktiivisesti mukana olleiden puolisoita, yhdistyksen hallituksen varajäsen Aino Lammi kertoo.

Varoja leikkikentän rakentamiseen kerättiin järjestämällä tempauksia ja tapahtumia. Talkoita tehtiin ahkerasti myös rakennuspuolella, sillä Vilinävainioksi nimetyn leikkipuiston avajaisia vietettiin jo puoli vuotta myöhemmin elokuussa.

– Se on ollut tosi nopea juttu. Luulen, että siinä on ollut hurjasti intoa ja energiaa kaikilla, kun yhdistys oli saatu perustettua. On haluttu näyttää, että asioita saadaan aikaan, Lammi toteaa.

Vuonna 2000 Vilinävainio sai Vihervuosi-mitalin tunnustuksena viherympäristön hyväksi tehdystä työstä. Kyseisenä vuonna painopisteenä oli erityisesti lapsiin ja nuoriin liittyneet kampanjat.

Vilinävainio
Vilinävainion leikkipuisto oli hiljainen sen 25-vuotisjuhlien aikana. Sateen takia juhlat siirrettiin sieltä Längelmäen jäähallille. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Leikkipuisto on toimiva kokonaisuus

Käyttäjilleen tärkeä Vilinävainion leikkipuisto ei ole kooltaan suuri, mutta pieneltä alueelta löytyy monta toimintapistettä. Liukumäen, keinujen, hiekkalaatikon ja kiipeilytelineen lisäksi sieltä löytyy punainen polkumasiina.

– Se poljettava laite on meidän lasten suosikkilaite. Siinä on pyörät alla ja se on vähän kuin juna. Se laite on myös tänä vuonna kunnostettu. Kaiken kaikkiaan puisto on todella toimiva ja sen sijainti kirjaston vieressä on hyvä, Lammi sanoo.

Vilinävainiota on hyödynnetty myös kesäkerhojen ja leikkikerhojen pitopaikkana. Sellaiseen tarkoitukseen sitä tullaan käyttämään todennäköisesti myös jatkossa.

– Nämä juhlat olisi siellä ollut todella hauska pitää, mutta nyt kävi näin. Juhlathan me halusimme järjestää jo sen 25 vuoden vuoksi, mutta myös siksi, kun mitään juhlia ei ole voinut pitkään aikaan pitää.

Vilinävainio
Taikuri Timo Kulmakko laittoi yleisön tarkistamaan, ettei hänen välineissään ole mitään outoa. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Kiipeilytelineitä lisää, kiitos!

Tuttu paikka Vilinävainio oli myös Järvenpäästä Längelmäen mummolaan kesälomareissulle saapuneelle Hannes Myllyniemelle.

– Siellä on sellainen kiva kiipeilyteline, keinuja ja hiekkalaatikko. Ja jumppateline, joka on ihan uusi, Myllyniemi listaa.

Puistossa vieraillessaan Myllyniemi keskittyy etenkin kiipeilyyn. Lisäksi siellä on hyvä pelata Pokemon Go -peliä.

– Siellä on hyvä Poke-piste. Lisää sinne voisi tulla kiipeilytelineitä, hän ehdottaa.

MLL:n Längelmäen yhdistys täytti 25 vuotta jo viime vuonna. Vaikka Vilinävainion juhla järjestettiinkin nyt pakon saneleman jäähallissa, tarjoaa yhdistys hallissa myös säännöllistä toimintaa.

– Meillä on täällä talvisin joka perjantai ilmainen luisteluvuoro ja järjestämme täällä kevättalvella myös luisteludiscon. Muuta toimintaamme on nyt tauolla oleva jumppakerho ja vuosittaiseen ohjelmaan kuuluu myös teatteri, yhdistyksen puheenjohtaja Sari Pengerkoti kertoo.

Kahtena talvena yhdistys on rakentanut myös jäälinnaa, jossa tiilinä ovat olleet värjätyt jäätiilet.

Kesäisin yhdistys on järjestänyt myös kesäkonsertin. Viime vuonna torialueella pidetyssä konsertissa esiintyivät Mimi ja Kuku. Tänä vuonna konsertin korvasi Vilinävainion juhla ja taikuriesitys.

Vilinävainio
Hattarapiste oli suosittu juttu. Kuva: Jaana Ala-Lahti
Vilinävainio
Mitkäs juhlat ne olisivat, jos paikalla ei olisi pomppulinnaa! Kuva: Jaana Ala-Lahti
Ananasakäämä! Kyllä, sekin kuultiin taikuri Timo Kulmakon esiintymisen aikana. Kuva: Jaana Ala-Lahti
Vilinävainio
Kuva: Jaana Ala-Lahti
Vilinävainio
Timo Kulmakko on tuttu Pikku Kakkosen Timo Taikurina. Kuva: Jaana Ala-Lahti
Vilinävainio
Siiri pääsi taikoimaan taikurin hatusta kanin. Kuva: Jaana Ala-Lahti
Vilinävainio
Vilinävainion leikkipuiston avajaisia on vietetty vuonna 1997. Kuva: Jaana Ala-Lahti
Vilinävainio
Vilinävainion leikkipuisto ei ole suuren suuri, mutta kokonaisuus on toimiva. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Leave a Comment