Viime syksynä Erkki Peltonen huomasi ohikulkumatkallaan Kopsamon keskustassa, Köllinmäessä, sijaitsevassa vanhassa talossa Myytävänä-kyltin. Pian hän jo huomasi soittaneensa kyltissä olleeseen puhelinnumeroon ja ostaneensa talon.
– Huomasin kyltin ja otin yhteyttä. Kaikki tapahtui äkkiä. Tämä oli heräteostos, hän naurahtaa.
– Mutta onhan tämä hieno paikka. Tämä oli ennen Juupajoen keskustaa.
Tuolloin hänellä ei ollut vielä selviä suunnitelmia, mitä tekisi vanhalle talolle tai tontille. Hänellä ei vielä ollut sen paremmin ajatusta talon rakentamisesta, saati taloa suunniteltuna.
– Vanha talo oli ollut pitkään tyhjillään. Olisihan se ollut kulttuuriteko kunnostaa vanha talo, mutta se oli niin huonossa kunnossa, ettei siinä olisi ollut järkeä.
Ei aivan samaan kohtaan
Niinpä loppusyksystä alkoi vanhan talon purkaminen.
Juupajoelta kotoisin oleva Erkki Peltonen arvelee vanhan talon olleen viime vuosisadan alkupuolella rakennettu. Hän muistaa, että Kopsamon koulun pitkäaikainen opettaja, myös Peltosta itseään 50-luvulla koulussa opettanut Laimi Aitolahti asui talossa.
Vanha talo oli liki kiinni ohikulkevassa Sahrajärventiessä. Rakennussäädökset ovat aikojen saatossa muuttuneet, joten yhtä lähelle tietä taloa ei olisi nykyään saanut edes rakentaa.
– Nyt täytyy jättää 20 metriä matkaa tien keskiviivasta rakennukseen eli ihan samaan kohtaan uusi talo ei tule. Ihan hyväkin, että on vähän etäisyyttä tiehen.
Saunarakennus erikseen
Pohjatöiden valmistuttua tontilla alkoi pari viikkoa sitten hirsirungon pystytys. Peltonen uskoo, että siltä osin valmista tulee parin viikon kuluessa. Tämän jälkeen on sisätöiden vuoro.
– Hirsitaloja tehdään nyt paljon. Onhan se terveellinen rakennusaine. Suomalainenhan on aina asunut puun sisällä, paitsi mitä nyt kaupungeissa elementtitaloissa. Vaikka kyllähän sielläkin nykyään tehdään jo puusta kerrostaloja.
Kokoa uudelle hirsitalolle tulee noin 150 neliötä puoleentoista kerrokseen. Makuuhuoneita on neljä.
– Toinen pääty on ylös asti avoin, noin kahdeksanmetrinen tila. Siinä on lampun vaihtamista, Peltonen virnistää.
Talon sisälle ei tule lainkaan saunaa, vaan se haluttiin pihasaunatyyppisesti erilliseen rakennukseen päätalon viereen. Kolmas tontille jo noussut rakennus on autotalli.
Ei muotikotkotuksille
Talo on arkkitehdin suunnittelema. Hirsikehikon pystyttämisen jälkeen työmaan valtaavat Peltosen omat timpurit.
Peltonen perusti vuonna 1987 Tampereelle sähköasennusliikkeen, josta kasvoi yrityskauppojen myötä valtakunnallinen Peko-konserni. Konserniin on kuulunut useita yrityksiä, joiden toimialaa ovat olleet erilaiset talotekniikan asennustyöt.
Yhä edelleen Peltonen on hallituksen puheenjohtajana perheen omassa osakeyhtiössä Antepelissä rakennuttamisen toimialalla.
– Rakentamisen kanssa olen ikäni touhunnut. Koskaan en ole silti suunnitellut rakennuksia, vaan antanut päätavoitteet ja linjat.
Sisustus on nytkin huonejakoa lukuun ottamatta vielä mietinnässä, mutta sen Peltonen jo paljastaa, että ulkoapäin talosta tulee vihertävä. Lämmitysmuodoksi tulee maalämpö.
– Aika pitkään rakentamisessa ovat olleet samat jutut pinnalla eikä ole mitään mullistavaa tapahtunut. Tietotekniikkaa on jo joka huushollissa, aurinkopaneelejakin enenevässä määrin. Valaistuksessa kaikennäköiset ledit ja halogeenit ovat muotia. Semmoisia tähtitaivaitahan nyt tehdään, kun katselee.
Peltonen itse on kuitenkin perinteisten valintojen ystävä.
– Ihan tavallinen harjakattoinen talo tästä tulee. Ihan tavalliset hellat kuin ennenkin. En nyt sano, että hehkulamppuja laitetaan, mutta kauanko tuollaiset tähtitaivaat sitten ovat muodissa, hän hymähtää.
– Vaikka ovathan nämä uudet valaistusratkaisut energiaa säästäviä.
Keväällä pihatöihin
Tiukkaa aikataulua talon valmistumiselle ei ole asetettu.
– Kai tämä tästä toukokuun aikana valmistuu. Pääsee sitten pihatöihin, Peltonen suunnittelee.
Hän asuu itse parin kilometrin päässä uudesta talosta. Hänellä on asunto myös Tampereella, mutta siellä hän ei nyt ole juurikaan ollut, vaan koronaa karussa maalla.
Vielä ei ole Peltosen mukaan päivänselvää, kuka uuteen taloon lopulta asettuu.
– En oikein tiedä, kuka tähän muuttaa. Ei tämä välttämättä itselle tule, vaikka ei tämä omassa käytössäkään hassumpi olisi.
