Hämeen Eskadroonan kahdeksan ratsukkoa olivat ylväs näky – kuvagalleriaa selaamalla voit palata tapahtuman tunnelmiin

Hämeen Eskadroona, Heikki Heiskanen
Orivesiläinen Heikki Heiskanen oli yksi Eskadroonassa ratsastaneista. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Tasainen hevosten kavioiden kolke kuului jo kaukaa, kun Hämeen Rakuunaeskadroonan ratsukot lähestyivät lauantaina Oriveden kirkkoa. Ratsukot olivat lähteneet liikkeelle jäähallilta ja seppelparaatin reitti kirkolle kulki Keskustien kautta.

– Hämeen Rakuunaeskadroonan paraati sopi Orivedelle oikein ja sopii myös jatkossa. Tämä ajankohta on myös erittäin hyvä, olemmehan viikolla viettäneet Puolustusvoimain Lippujuhlapäivää, joka on myös marsalkka Mannerheimin syntymäpäivä, Oriveden reserviläisten puheenjohtaja Jussi Viljanen totesi kirkon pihassa ennen kuin Eskadroonan seppele laskettiin Sankarihautausmaan muistomerkille.

– On hienoa, että tällä tilaisuudella haluatte kunnioittaa sotiemme veteraaneja, koko sodan ajan sukupolvea ja kaikkia heitä, jotka ovat olleet Suomen itsenäisyyttä turvaamassa, Viljanen jatkoi.

Hämeen Eskadroona, seppelparaati
Hämeen Eskadroonan seppelpartion tie johti sankarihautausmaalle. Oriveden reserviläisten puheenjohtaja Jussi Viljanen (selin) lausui muutaman sanan ennen seppeleen laskua. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Vihdoinkin ratsukkona Keskustietä pitkin

Orivesiläisittäin tapahtuma oli harvinainen, sillä Eskadroonan paraati järjestettiin paikkakunnalla todennäköisesti ensimmäisen kerran. Se oli saanut myös orivesiläiset liikkeelle. Kadun varrella oli runsaasti yleisöä ja suurin osa paraatia seuranneista siirtyi myös Oriveden Suojan pihaan, jossa ratsukoihin sai tutustua lähemmin.

– Nyt tuntuu mahtavalta. Autolla ja polkupyörällä olen Keskustietä kulkenut, mutta nyt pääsin ensimmäistä kertaa menemään sen myös ratsailla. Lähimmät tapahtumat ovat tätä ennen olleet Kangasalla, paraatissa mukana ollut orivesiläinen Heikki Heiskanen iloitsi.

– Toivottavasti tämä oli nyt päänavaus tällaisille tapahtumille. Kaiken kaikkiaan tämä tapahtuma ylitti odotukset. Yleisöäkin oli paikalla enemmän kuin uskalsimme toivoa ja saimme vielä näin monta hevostakin paikalle, Heiskanen jatkoi.

Heiskaselle paraatin järjestyminen olikin monen vuoden takaa lähteneen unelman täyttymys. Päivästä tuli hänelle vielä myös astetta ikimuistoisempi.

Suojan pihassa pidetyn tilaisuuden päätteeksi nimittäin julistettiin, että Vapaussodan perinneliitto on myöntänyt Heiskaselle Sinisen ristin tunnustuksena osallistumisesta Perinneliiton toimintaan ja vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä vapaussoturihengen mukaisesti. Heiskasta onniteltiin Hakkaa päälle -huudolla.

Hämeen Eskadroona
Eskadroona kokoontui Oriveden Suojan pihaan. Kuva: Jaana Ala-Lahti

”Se oli tosi hienon näköistä”

Ratsukoita olivat tulleet katsomaan muun muassa Manta ja Aatu Joutsimäki. Jyväskylässä asuvat sisarukset olivat käymässä isänsä luona Orivedellä ja olivat ehdottomasti halunneet tulla katsomaan Eskadroonan paraatia.

– Aatu oli isän kanssa viime vuonna turnajaisissa, mutta ei me olla ennen tällaista nähty. Me molemmat käymme ratsastamassa ratsastustallilla. Siksi tätä oli mukava tulla katsomaan. Nämä hevoset ovat tosi nättejä, Manta Joutsimäki sanoi.

– Se oli tosi hienon näköistä se niiden meno paraatissa. En itse osaisi noin vahvalla hevosella ratsastaa, vuoden verran ratsastusta harrastanut Manta jatkoi.

Sisarukset ovat tähän mennessä ratsastaneet islanninhevosilla. Eskadroonan ratsukkona olemista ei kumpikaan heitä kuitenkaan vielä asettanut haaveekseen.

– Ehkä se voisi olla kivaa, Manta arvioi varovaisesti.

Manta Joutsimäki pääsi silittämään hevosia. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Toiminta kiinnostaa nuoria

Hämeen Eskadroona on vuonna 1964 perustettu vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Sen päätehtävänä on pitää toiminnallisesti yllä suomalaisen ratsuväen ja hevosvetoisen tykistön perinteitä. Puolustusvoimilla hevosia on ollut viimeksi 1990-luvun alussa.

–Puolustusvoimilla oli eläinlääkintäkoululla vielä vuonna 1991 muutamia hevosia. Vuonna 1992 hevoset lähtivät myös kadettikoulusta, Janne Kurkinen mainitsi.

Eskadroonan ratsukot harjoittelevat Suomen ratsupoliisin kanssa. Erityistä on muun muassa se, että hevoset on totutettava ratsastajien vyöstä roikkuviin miekkoihin. Uusia hevosia ja uusia ratsastajia toimintaan saadaan mukaan säännöllisesti.

–Me olemme ne vanhat ja rumat miehet. Nuoremman polven jäseniä meillä on kuitenkin aika paljon eli 15 vuotta täyttäneitä. Sitäkin nuorempia on jo harjoittelemassa, mutta he eivät voi vielä olla yhdistyksen jäseniä. Mukana on niin tyttöjä kuin poikia, Kurkinen kertoi.

Valtakunnallisesti Ratsuväen perinneyhdistyksessä on noin 700 jäsentä ja vajaa 50 hevosta.

– Hämeen Eskadroona on se suurin ja kaunein siinä mielessä, että meillä on eniten hevosia ja tämä toimii kaikkein aktiivisimmin. Jäsenmäärältämme emme kuitenkaan ole suurin. Se kunnia menee Rakuunakillalle, Kurkinen sanoi.

Hämeen Eskadroona, Janne Tiainen
Janne Kurkinen vastasi Suojan pihassa tapahtumaa seuraamaan tulleiden kysymyksiin. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Leave a Comment