Naappilan suutari otettiin ilolla vastaan keskustassa – ”Nyt suutari on lähempänä, mikä on tosi kiva!”

Marjatta ja Kari Hynönen toivat heti avajaispäivänä suutari Rita Kärkkäiselle talvikengän, josta oli mennyt vetoketju rikki. Kuva: Heli Rahkonen

Orivesiläiset Marjatta ja Kari Hynönen piipahtivat heti avajaispäivänä perjantaina Naappilan suutarin uusissa tiloissa Keskustien varrella. Heillä oli akuuttia asiaa suutarille: Karin kenkä jäi samalla kertaa vetoketjun vaihtoon.

Hynöset ovat suutari Rita Kärkkäisen vakiasiakkaita jo Naappilasta, jossa Kärkkäinen ehti tehdä töitä pari vuotta kotinsa yhteydessä. He iloitsevat silti, että suutarin palveluja saa nyt entistä lähempää.

– Naappilassa suutari on ollut mökkimatkamme varrella, ja olemme hyödyntäneet palvelua sielläkin. Tänäkin talvena suutari ompeli näihin iki-ihaniin ja ikivanhoihin Mantereen kenkätehtaan saapikkaisiini takasauman. Nyt suutari on lähempänä, mikä on tosi kiva, Marjatta Hynönen iloitsee.

Hän kertoo kuulleensa muiden sanovan samaa.

– Sen jälkeen, kun tähän tuli lappu ikkunaan ja tieto, että suutari avaa pian, olen kuullut monen sanovan, että ihanaa, kun suutari tulee tähän.

Rita Kärkkäinen asuu edelleen Naappilassa, mutta työt tehdään nyt keskustassa lähempänä asiakkaita. Sopiva liiketila keskustasta löytyi sattumalta ohikulkiessa. Kuva: Heli Rahkonen

55-vuotiaisiin vaihdettiin kantalaput

Hynöset kertovat panostavansa laatukenkiin ja sitä myöten suutarin palveluihin.

– Suutaria haluaa käyttää, kun on aikanaan ostanut hyvät, kotimaiset kengät. Joskus olen kiikuttanut kenkiä Tampereelle asti, kun olen tarvinnut suutarin palvelua, eikä sitä ole täällä ollut, Marjatta Hynönen kertoo.

Kari Hynönen toivoo, että ihmiset huollattaisivat kenkiänsä ja täten työllistäisivät paikkakunnan suutaria. Hän kehottaa satsaamaan kenkiin, jotka eivät ole kertakäyttöisiä, vaan jotka kannattaa korjata.

– Vanhimmat käytössä olevat juhlakenkäni ovat palvelleet 55 vuotta. Tämä suutari vaihtoi niihin viime kesänä kantalaput. Sen verran olivat jo kuluneet, mutta muuta ei ole tarvinnut tehdä.

Lähemmäs asiakkaita

Suutari Rita Kärkkäisen koti pysyy edelleen Naappilassa, mutta työt tehdään nyt arkipäivisin keskustassa. Asiakkaat ovat hänen mukaansa koko ajan toivoneet, että Kärkkäinen tulisi lähemmäs keskustaa.

Lue myös: Varsinkin vetoketjut ja korkolaput työllistävät suutaria, joka löysi verstaalleen sopivat tilat unelmatalonsa yhteydestä – kaikin puolin kenkäfriikiksi tunnustautuvalla suutarilla on itsellään noin 30 kenkäparia ja itse suunniteltu kenkämallisto

– Aiemmin tähän ei ole ollut mahdollisuutta, vaan on ollut pakko aloittaa pienestä.

Nyt aika kuitenkin tuntui oikealta, ja Kärkkäinen toivoo, että asiakkaat tavoittaisivat hänet paremmin.

Loppuvuodesta hän alkoi etsiä sopivaa liiketilaa keskustasta. Muutamaa hän oli jo ennättänyt käydä katsomassakin ennen kuin bongasi Kiwilinnassa sijaitsevan tilan.

– Satuin yksi ilta kävelemään tästä ohi ja ikkunassa luki, että tässä toisella puolella on vapaa tila. Nyt oli hyvä sauma tulla tähän, ja tila näytti tarkoitukseeni täydelliseltä. Nopsalla aikataululla kaikki tapahtui, tehtiin pintaremonttia, maalattiin seiniä ja vielä eilen ripustelin verhoja, Kärkkäinen hymyilee.

Uusia suunnitelmia

Muuton myötä hän on halunnut myös laajentaa palveluvalikoimaansa pelkästä korjauspalvelusta.

– Nyt tilat ovat paremmat siihen, että pystyn tekemäänkin nahkatöitä. Tarkoitukseni on tehdä tässä ihan uusia nahkatuotteita, kuten kenkiä, korttikoteloita, lompakoita ja vöitä, jalkinesuunnittelijaksikin kouluttautunut Kärkkäinen suunnittelee.

Suunnitelmissa on tehdä itse käsin ainakin avokkaita ja sandaaleita. Oma jalkinemallisto hänellä jo onkin, joten uudesta tilasta on myös kenkäkaupaksi.

Uusina juttuina suutarin valikoimissa ovat myös kenkien hoitotuotteet. Lisäksi Kärkkäinen tekee osoitelaattoja ja lemmikkien laattoja. Suutarin töiden rinnalla hän tarjoaa graafisen suunnittelun palveluita, kuten nettisivuja ja käyntikortteja.

Rita Kärkkäinen kertoo, että kenkien vetoketjut työllistävät häntä eniten, samoin laukkujen hihnat. – Ja talvella monojenkin vetoketjut. Avajaispäivänä takahuoneen pöydälle oli kertynyt jo vino pino korjattavaa. Kuva: Heli Rahkonen

Leave a Comment