Ministeriö eväsi Saskylta hevostalouden perustutkinnon, kuntayhtymän johto vetoaa tänään kansanedustajiin  

Osara-maaseutuyksikkö haluaisi saada valikoimaansa hevostalouden perustutkinnon. Opetus- ja kulttuuriministeriö teki tämän viikon maanantaina asiassa kielteisen ratkaisun.
Osara-maaseutuyksikkö haluaisi saada valikoimaansa hevostalouden perustutkinnon. Opetus- ja kulttuuriministeriö teki tämän viikon maanantaina asiassa kielteisen ratkaisun.

Kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti on tyrmistynyt maanantaiseen opetus- ja kulttuuriministeriön päätökseen olla myöntämättä Saskylle oikeus järjestää hevostalouden perustutkinto sen Osara-maaseutuyksikössä Hämeenkyrössä. Lahti teroittaa, ettei Sasky luovuta, koska asia on koko Pirkanmaalle tärkeä. Hän vetoaakin tänään keskiviikkona pirkanmaalaisiin kansanedustajiin, jotta he työskentelisivät seuraavaksi opetusoikeuden puolesta.

Antti Lahti korostaa, että Sasky koulutuskuntayhtymä on tehnyt jo pitkään, perusteellisesti ja laajalla rintamalla työtä hevostalouden perustutkinnon saamiseksi Osara-maaseutuyksikköön Hämeenkyröön.

– Opetus- ja kulttuuriministeriön kielteinen ratkaisu tulee outoon valoon jo siitä syystä, että Tampereen kaupunkiseutu on merkittävä hevoskeskittymä koko Suomessa. Esimerkiksi Ylöjärvellä ja Hämeenkyrössä on hevosia laskutavasta riippuen joko eniten tai toiseksi eniten maassamme.

– Lisäksi hevostaloudella on koko Pirkanmaalla merkittävä rooli. Hevosala on täällä iso työllistäjä. Lisäksi Ylöjärven Teivossa on maamme toiseksi suurin ravikeskus.

Lahti sanoo, että Sasky on tehnyt huolellista pohjatyötä. ProAgria Etelä-Suomi ry on laatinut hankkeesta perusteellisen selvitystyön.

– Olemme edenneet asiassa laajassa yhteistyössä esimerkiksi Hämeenkyrön ja Ylöjärven sekä Tampereen kanssa. Lisäksi hankkeessa Teivon Ravikeskuksella on keskeinen rooli.

Tampereen Ravirata Oy (Teivo) on lähtenyt selvittämään mahdollisuuksia valmennuskeskus-toiminnalle lähialueilta. Sen edustajat ovat keskustelleet mahdollisuudesta sijoittaa valmennuskeskus Hämeenkyröön Osaran opetusyksikön alueelle. Mahdollinen tarve on jopa sadan hevosen kokoiselle valmennuskeskukselle.

Lahden mielestä opetus- ja kulttuuriministeriön negatiivinen ratkaisu on kohtuuton siitäkin syystä, ettei Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Keski-Suomessa ole hevostalouden ammatillista koulutusta.

– Tarve on kuitenkin iso, eikä se katoa tulevaisuudessakaan mihinkään, Lahti tietää.

Sasky haluaa kehittää vahvasti opetustarjontaansa. Lahden mielestä hevosalan perustutkinto vahvistaisi Osara-maaseutuyksikön toimintaedellytyksiä.

– Hevosalan perustutkinto toisi mukanaan joukon realistisia ja tarpeellisia mahdollisuuksia Osaran kehittämiseen.

Saskyn Osara-maaseutuopetusyksikön koulutustarjontaan kuuluvat maatalousalan perustutkinto, luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luontoalan ammattitutkinto, metsäalan perustutkinto (aloitetaan 2024) ja mahdollisuus tutkinnon osakoulutuksiin laajasti.

 – Pitkänaikaa laskenut syntyvyys on johtanut siihen, että maassamme on niin toisen asteen koulutuspaikoissa kuin korkeakoulupaikoissa on ylikapasiteettia. Lisäksi on kohtaanto-ongelma. Toisaalla maassamme on aloituspaikkoja liian vähän ja toisaalla liian paljon. Asiaan olisi puututtava pikimmiten, kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti kiirehtii. (Kuva: Rami Marjamäki)
Kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti ei luovuta, vaan hän valjastaa Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajat Osara-maaseutuopetusyksikön puolestapuhujiksi hevostalouden perustutkinnon saamiseksi Saskylle. (Kuva: Rami Marjamäki)

Tänään kansanedustajien puheille

Kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti ei halua jättää hevostalouden perustutkintohanketta tähän.

– Tapaan tänään keskiviikkona Pirkanmaan vaalipiirin 19 kansanedustajaa Helsingissä. Esittelen heille perusteellisesti hankkeemme ja toiveemme.

Lahti sanoo, että hän vetoaa kansanedustajiin, jotta he ottaisivat asiasta kopin, ja että he veisivät tahoillaan asiaa myönteiseen lopputulokseen.

”Ei ole tarvetta”

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että Sasky koulutuskuntayhtymän hakemuksessa esitetyn tutkinnon koulutustarpeeseen voidaan vastata nykyisillä järjestämisluvilla, eikä haetun tutkinnon järjestämisluvan myöntäminen ole siksi tarkoituksenmukaista.

Ministeriö katsoo, että hevostalouden perustutkinnon voimassa olevat järjestämisluvat muodostavat kokonaisuuden, joka varmistaa kyseisen tutkinnon ammatillisen koulutuksen riittävän saatavuuden. Hakemuksessa esitetyn tutkinnon koulutustarpeeseen voidaan vastata nykyisillä järjestämisluvilla ja järjestäjien välisellä yhteistyöllä.

Suomessa toimii yhdeksän ammatillisen koulutuksen järjestäjää, jolla on järjestämislupa hevostalouden perustutkintoon. Koulutuksen järjestäjä voi hyödyntää voimassa olevassa luvassaan olevan laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävän mahdollisuuksia työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin vastaamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi hevostalouden ja eläintenhoidon työelämätoimikunnalta lausuntoa koulutuksen järjestäjän toimittamasta osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmasta. Hevostalouden ja eläintenhoidon työelämätoimikunnan lausunto koulutuksen järjestäjän osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmasta oli puoltava.

Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että hevostalouden perustutkinnon järjestämisluvan myöntäminen ei ole tarpeellista ottaen huomioon valtakunnallinen osaamistarve ja nykyinen koulutuksen tarjonta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että koska tutkinnon järjestämiselle ei ole koulutustarvetta, eivät lailla säädetyt edellytykset koulutuksen järjestämisluvan myöntämiselle täyty, eikä järjestämislupaa hevostalouden perustutkintoon siksi voida myöntää hakijalle.

MATTI PULKKINEN

Leave a Comment