Jos Oriveden kaupungin uusi elinvoimajohtaja Tuija Aro saisi vapaat kädet ja rajattomasti rahaa Oriveden asemanseudun kehittämiseen, hän rakentaisi alueelle monipuolista asuntotarjontaa.
– Sekä vuokra-asuntoja että omarahoitteisia kerrostalokämppiä. Lisäksi olisi ihana saada Hiedan alueelle venelaituri, johon veneilijät voisivat tulla Längelmävedeltä. He voisivat jättää veneensä siihen ja tulla piipahtamaan pariksi tunniksi Oriveden kaupoilla.
– Tekisin asemalle myös siirtolapuutarhan, johon voisi tulla 24 minuutissa Tampereelta junalla.
Tuija Aro innostuu visioinnista.
– Olisi niin ihanaa saada tehdä sinne jotakin jänskää. Tällä hetkellä alue kuitenkin on vähän karu.
Aron visioissa, mutta myös oikeissa suunnitelmissa, on hyödyntää Hiedan aluetta.
– Sahan alue on yksityisessä omistuksessa, ja sen kunnostaminen on valtava investointi. Hiedan alueen hyödyntämisvaihtoehdot ovat selvityksessä. Niitä esitellään heti, kun meillä on kuvia sanojen tueksi.
Yhteistyötä yrittäjien kanssa
Tuija Aron sähköpostit ja työkalenterit ovat alkaneet parissa kuukaudessa täyttyä.
– Minut on otettu lämpöisesti vastaan ja mukaan kaikkeen. Olen todennut, että Orivesi on lähellä. Työmatka Kangasalalta sujuu oikein joutuisasti.
Lue lisää: Uusi elinvoimajohtaja tulee Kangasalta – Orivesi tarjoaa merkityksellisen tehtävän
Aron työn yksi kolmesta isosta painopisteestä on kaupungin yrityspalveluissa. Hän pitää yhteyttä yrittäjiin ja kehittää yrittämisen olosuhteita. Aro haluaa parantaa molemminpuolista viestintää.
– Haluan myös, että jalkaudumme enemmän yrityksiin kysymään, mitä kuuluu ja mitä me voimme tehdä. Lisäksi toimitila-asioiden koordinointia tulee tehostaa.
Koronan ajan tauolla olleet kumppanuuspöydät ja kylätapaamiset on suunnitelmissa ottaa takaisin ohjelmaan alkuvuodesta.
Aron näkemyksen mukaan paikkakunnan yritykset ovat selvinneet koronasta kohtalaisesti. Aro mainitsee, että Orivedellä yritykset ovat hakeneet runsaasti koronatukia ja käyttäneet niitä kehittymiseen.
Kaikkea ei tarvitse tehdä itse
Toinen iso Aron vastuualue on asumisen kehittäminen.
– Tonttiasioissa olen innoissani mukana. Kaavoitus- ja maankäyttötoimikunnassa pääsen olemaan asioiden ytimessä. Kovasti odotamme, että Mattilanniityn tontit saadaan toivottavasti pian myyntiin, ja koitamme vauhdittaa myös muiden tonttien myyntiä.
Kolmas vastuukokonaisuus on joukkoliikenne.
– Joukkoliikenteessä asioita hoidetaan yhdessä seudun muiden kuntien kanssa. Meillä on Nysse-lipputuotteet käytössä ja yhteydet Tampereelle toimivat sekä junalla että linja-autolla.
Seudullisen yhteistyön Aro näkee muutenkin monipuolisena. Elinkeinopuolella Orivesi on mukana Business Tampereen toiminnassa.
–Yhteistyön myötä pääsee hyvin verkostoitumaan kehyskuntien kollegoihin ja saamaan ideoita. Lisäksi jos me yksin Orivedellä haluaisimme lisää paikallisjunavuoroja, tämä ei ehkä onnistuisi, mutta jos me teemme sitä yhteistyössä Kangasalan ja ehkä Mänttä-Vilppulan seudun kanssa, olemme paljon vahvempia.
– Seudullinen yhteistyö on pienen kunnan kannalta hedelmällistä myös siksi, ettei kaikkea tarvitse tehdä itse ja uudestaan. Muuten käsiparit eivät riitä.
Lähemmäs Tamperetta
Oriveden yhdeksi isoimmaksi ongelmaksi Tuija Aro näkee sen, että Oriveden mielletään olevan kaukana Tampereesta.
– Ysitie on nyt huomattavasti jo uusien kaistojen myötä parantunut, vaikka pullonkaulojakin vielä on. Jo koko matkan valaistus Tampereelle tekee paljon.
Ysitien alueen kaavoituksen suhteen hän on toiveikas.
– Uusia yritysalueita tarvitaan. Suunnittelusta toki menee vielä aikaa toteuttamiseen, mutta valo tunnelin päässä ei enää ole juna.
Aro näkee, että Tampereen laajeneminen kohti itää tuo Orivettä koko ajan lähemmäs Tamperetta.
– Teemme tässä kohdennettua markkinointia, ja entistä enemmän kampanjoimme, kunhan Mattilanniitty saadaan käyntiin. Toivottavasti saadaan myös muiltakin paikkakunnilta tänne asukkaita.
Oriveden vahvuutena taistelussa Tampereen kehyskuntien asukkaista Aro näkee palvelut.
– Täältä ei ole pakko lähteä mihinkään. On jäähalli, uimahalli, lukio, ammatillista koulutusta, retkeilymaastot ja kaupat.
Tuija Aro haluaa tulla muistetuksi ennen kaikkea yhteistyön kehittäjänä.
– Hyödynnetään naapuriyrityksen palveluita ja suositellaan tarpeen vaatiessa kilpailijaa, jos ei itse pysty palvelemaan. Yhteen hiileen puhaltamista täällä varmasti onkin, mutta entistä enemmän tarvitaan verkostoitumista.
Tekemistä mitattava
Vapaa-ajallaan Tuija Aro on innokas luonnossa liikkuja. Hän muun muassa metsästää lintuja ja verkkokalastaa. Metsästyskortin hän suoritti salaa.
– Puolisoni sanoi minulle, että tule mukaan, kun harmittelin, että hän on kaikki syksyt pois kotoa. Käänteentekevin hetki oli metsästysreissu tunturi-Lappiin. Sen jälkeen ilmoittauduin salaa metsästyskurssille ja suoritin metsästyskortin. Olen hurahtanut ihan täysin erityisesti haulikkoammuntaan.
Parasta on, kun pääsee pohjoisen metsiin ja avotuntureihin ruskan aikaan. Tällöin on villasukillekin käyttöä. Oriveden kaupungille villasukat yksin eivät Aron mielestä riitä sisällöksi, kun markkinointisuunnitelmaa nyt päivitetään ja uudistetaan.
– Villasukat viestivät ihanasti pehmeistä arvoista, lämminhenkisyydestä ja läheisyydestä, mutta markkinoinnin keihään kärki ne eivät yksinään voi olla.
Markkinointityössä oleellisinta Aron mukaan on nyt mitata se, mitä tehdään.
– Mittari ei ole tehtyjen mainosten määrä vaan se, paljonko niillä on tavoitettu ihmisiä ja millaisin seurauksin.
Ravintolaruokaa kotioloissa
Elinvoimajohtaja Tuija Aro on myös intohimoinen ruuanlaittaja ja keittokirjojen keräilijä. Hän on klassisen ruuan ystävä.
– Suomalaiset ruoka-aineet ovat lähellä sydäntäni, mutta myös italialainen ruoka on ihanaa.
Aro on totuttanut perheensä siihen, että tarjolla on aina ”ravintolaruokaa”. Paras ruokapalaute tuli, kun lapset olivat pieniä ja Tuija-äiti innostui tekemään maksalaatikkoa.
– Tyttäreni kehuivat, että tekemäni maksalaatikko on parempaa kuin kaupan.
Fakta: Tuija Aro, 54
- Oriveden kaupungin elinvoimajohtaja elokuusta 2021
- asuu Kangasalla
- koulutukseltaan diplomi-insinööri
- perheeseen kuuluvat puoliso Jussi, tyttäret Pinja ja Pihla sekä kaksi lintukoiraa
- harrastaa ruuanlaittoa, juurileivän leipomista, metsästystä, haulikkoammuntaa ja verkkokalastusta
- keräilee keittokirjoja, tällä hetkellä niitä on noin 200.
