Kun längelmäkeläinen Maria Kinnunen naapurinsa Tuula Laurilan kanssa näki viikko sitten marjareissullaan Haukkavuoressa tien yli tallustelevan karhun, hän ei voinut aavistaa, että samainen kontio vierailisi myös omassa pihapiirissä.
– Viime viikonloppuna ihmettelin, mikä elukka on kaatanut pihassamme roska-astian. Ajattelin ensin, että se on ollut kettu ja köytin säiliön tukevalla narulla viereiseen puuhun. Tämä ei kuitenkaan auttanut, vaan säiliö oli jälleen kaadettu ja roskapussien sisältö tutkittu tarkkaan. Yksi roskapussi oli jopa viety tien yli metsään ja levitetty sinne. Tekijä oli myös jättänyt itsestään hyvät jäljet märkään saveen ja roska-astian kylkiin, ja karhuhan se oli.
Noin 12 senttimetrin levyiset tassunjäljet kertoivat riistamiehille, että kyseessä on nuorehko karhu, ilmeisesti sama, joka on muun muassa Löytäneen suunnassa vieraillut mehiläispesillä.
– Näkemämme karhu oli myös aika pieni, joten sikäli havainnot käyvät hyvin yksiin. Mahtaisiko kyseessä olla sellainen emon vieroittama nuori karhu, erauspoikanen, pohtii Maria Kinnunen.
Vaikka karhu on vieraillut pari kertaa aivan Kinnusen pihapiirissä, hän ei ole peloissaan.
– Luulen, että karhu pelkää enemmän minua kuin minä sitä. Ja arvelen, että se on nähnyt minut paljon useammin kuin minä sen. Olen liikkunut näissä metsissä lapsesta saakka, enkä osaa pelätä edelleenkään. Ehkä nyt yksin kulkiessani yskähtelen hieman tavallista enemmän, että karhukin huomaa, milloin olen tulossa.
Sotkijakarhu sai karkoituksen
Komisario Petri Kollanen Sisä-Suomen poliisista kertoo, että liian lähellä asutusta liikkuvia karhuja karkotetaan yhteistyössä riistanhoitoyhdistysten kanssa.
–Poliisilain mukaan poliisilla on oikeus ottaa kiinni ja viime kädessä lopettaa eläimiä. Suurpetojen ollessa kyseessä poliisi tekee havaintojen ja tilannearvion pohjalta karkotuspäätöksen ja pyytää virka-apua SRVA-henkilöiltä. Eli karkottamiseen tarvitaan poliisin lupa.
Karkottamiseen ryhdytään, jos suurpeto aiheuttaa vaaraa ihmisille tai omaisuudelle.
– Jos suurpeto on omassa pihassa, voi kyllä soittaa hälytyskeskukseenkin. Poliisi sitten arvioi tilanteen, Kollanen ohjeistaa.
Liian ahkerasti asutuksen lähellä liikkuvia suurpetoja karkotetaan koirien avulla ja ampumalla ilmaan.
– Näin pyritään lisäämään ihmisarkuutta. Useimmiten pedot liikkuvat asutuksen lähellä esimerkiksi helpon ruoan toivossa.
Sotkijakarhu oli saanut jo Löytäneen tekosistaan karkotusluvan, jota Hiukkaan viime viikon tapahtumat vahvistivat.
Längelmäveden riistanhoitoyhdistyksen srva-toimihenkilöt onnistuivatkin ohjaamaan nuoren karhun maanantain vastaisena yönä Löytäneellä syvemmälle metsään, jossa se voi rauhassa toteuttaa karhumaisia tapojaan.
Vinkit turvalliseen liikkumiseen metsässä
1. Pidä mukanasi matkapuhelinta, johon on ladattu 112 Suomi -sovellus, ja tarkista, että puhelimessa on virtaa. Kerro lähtiessäsi, minne suuntaat ja kuinka kauan aiot olla. Mukaan kannattaa ottaa myös juotavaa ja pieni eväs, esimerkiksi energiapatukka.
2. Pidä liikkuessasi ääntä esimerkiksi laulelemalla tai käyttämällä karhukelloa välttääksesi kohtaamisen karhun tai muun eläimen kanssa. Metsässä voi olla mukavampi liikkua kaverin kanssa.
3. Yleensä karhu välttää ihmistä ja havaitsee ihmisen jo kaukaa mm. tarkan haju- ja kuuloaistinsa avulla. Jos kuitenkin kohtaat karhun, vältä huutamista tai katsomista suoraan karhun silmiin, koska eläin voi tulkita sen uhkaukseksi. Juttele hiljakseen ja peruuta tulosuuntaasi rauhallisesti.
4. Jos karhu on loukkaantunut tai sillä on poikasia, se voi olla vihainen. Jos osut karhun haaskalle, poistu paikalta ripeästi.
5. Jos joudut karhukolariin, älä poistu autosta. Loukkaantunut eläin voi olla vaarallinen. Hälytä apua
6. Suurpetohavainnoista voi ilmoittaa alueen petoyhdyshenkilölle, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.riista.fi. Jos suurpeto tulee pihapiiriin tai aiheuttaa varaa ihmisille tai omaisuudelle, yhteyttä voi ottaa hälytyskeskukseen.
Lähteet: Komisario Petri Kollasen haastattelu
