Hyytiälän metsäaseman uudisrakennusryhmän rakennustyöt ovat edenneet. Pisimmällä on ruokala- ja monikäyttörakennus, jossa on jo katto päällä.
Rakennusvaiheessa ruokalarakennus on nimetty A-rakennukseksi ja majoitusrakennukset B-, C- ja D-rakennuksiksi.
Loppuviikosta A-rakennukseen asennettiin isoja ikkunoita imukuppien avulla. Tätä varten sen yltä poistettiin edellisviikolla rakennusteltta.
Myös sisätyöt ovat käynnissä. Sähkötöitä tehdään, samoin alakerran betonirakenteiden pinnoituksia.
Neljä rakennusta rinnatusten
Viereiset kolme asuinrakennusta ovat työvaiheiden osalta jäljessä. Kaikkia kuitenkin edistetään rinnatusten.
–B- ja C-rakennuksissa alkaa piakkoin seinäelementtien pystytys. D-rakennuksen seinät on jo pystytetty, kertoo Hyytiälän metsäaseman johtaja Antti Uotila.
Uusia tiloja syntyy kaikkiaan 1 400 neliötä. A-rakennukseen tulee ruokalan lisäksi opetustiloja sekä talotekniikkaaa.
– Sinne tulee myös labratila. Mittalaitteiston myötä tilasta tulee niin sanottu living lab.
Muut kolme rakennusta tulevat asuin- ja majoituskäyttöön.
Rakennuskokonaisuuden kustannusarvio on kuusi miljoonaa euroa.
Tavoitteena pitkä käyttöikä ja ekologiset ratkaisut
Living lab -tutkimuksissa mitataan rakennuksen kosteutta niin rakennusaikana kuin sen jälkeenkin. Tavoitteena on rakentaa mahdollisimman pitkäikäiset rakennukset. Niille tavoitellaan 150 vuoden käyttöikää.
Mittauksista kertovat jo nyt uuden A-rakennuksen seinissä olevat pienet harmaat kotelot. Näistä jokaisessa on neljä eri syvyyteen menevää ruuvia, joiden päässä ovat kosteutta mittaavat anturit.
Sisäilmaa ja asukkaiden viihtymistä aletaan tutkia myöhemmin tutkimusrahoitusten mukaan.
– Seinämateriaali on clt-levyä. Sinne on laitettu jo osin tehtaalla, osin täällä paikan päällä, mittareita, joiden avulla saadaan tietää, mikä on clt:n kosteus rakennusaikana, Uotila selvittää.
Pääurakoitsija Siklatilat Oy:n vastaava työnjohtaja Pekka Vesa kuvailee clt-levyn olevan lamelleista rakennettua ristiinliimattua vahvaa vaneria. Työmaalle ne ovat tulleet elementteinä, jolloin niihin on koneistettu liitokset sekä ikkuna-, ovi- ja muut tarvittavat aukot.
– Clt on kestävää ja muotonsa pitävää, ja sillä saadaan hyvin tehtyä kantavia rakenteita.
Hyytiälään clt valikoitui myös ekologisuutensa vuoksi.
– Kiinnitämme rakentamisessa huomiota hiilitaseeseen. Sitä voi pienentää vähentämällä betonin käyttöä, Uotila sanoo.
Toiveena oli myös vähämuovinen rakentaminen. Tämä huomioitiin myös pohjatöissä, kun eristeeksi valittiin vaahtolasimurske.
– Täysin muoviton rakennuksesta ei tule, sillä muoviahan esimerkiksi viemäri- ja sähköputket ovat, Uotila miettii.
Uudisrakennusten kotimaisuusasteeseenkin on kiinnitetty huomiota. Clt-elementit tulivat Kauhajoelta. Myös lattiaelementit ovat kotimaisia, samoin vaahtolasimurske.
– Paikallista osaamista on hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan. Peltikatto on juupajokelaista työtä, Uotila toteaa.
Mittarit raksuttavat kosteustietoa
Tiedot mittareiden antamista lukemista kerätään pilveen. Myös Uotilalle kilahtaa päivittäin sähköpostia jo toiminnassa olevien mittareiden mittaamista kosteuslukemista.
– Lukemat ovat olleet sellaiset kuin pitääkin. Ei ole liian märkää. Jos mittarit hälyttäisivät liiallisesta kosteudesta, se tarkoittaisi, että sinne menisi vettä jostakin eikä tämä oikeastaan ole mahdollista.
Mittauksia on tarkoitus tehdä koko rakennuksen elinkaaren ajan.
– Mittareille on mietitty tarkat paikat. Niitä on asennettu kriittisiin paikkoihin, kuten ikkunoiden ja nurkkien läheisyyteen.
– Vastaavia viritelmiä clt-rakennuksiin on tehty Sloveniassa ja Amerikassa, ja ne ovat kaikki yhteistyössä liittyen tuleviin tutkimuksiin.
Muutto loppukesästä
Alun perin rakennusten oli tarkoitus valmistua toukokuun loppuun mennessä. Tästä aikataulusta ollaan jäljessä. Vastaava työnjohtaja Pekka Vesa kertoo pääsyyksi vaikeudet clt-elementtien saatavuudessa.
– Myös kelien suhteen on ollut haasteita, sillä esimerkiksi rakennustelttoja ei voi avata lumi- tai vesisateella. Clt-elementti ei saa kastua sen takia, että kosteus aiheuttaa värivikoja. Clt-pinta jää näkyviin sisäpuolelle, eikä värivikoja saisi mitenkään pois sieltä, Vesa kertoo.
Uotila suhtautuu viivästyksiin maltillisesti.
– Aikataulua päivitetään tilanteen mukaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että A-rakennuksen pitäisi valmistua loppukesästä ja muiden rakennusten kohta perään. Sanotaanko näin, että todennäköinen muuttoaikataulu keittiön osalta on syyskuun alussa.
