Juupajoen ruokapalvelut tarjosi koululaisille ja päiväkodille itsenäisyyspäivän alla juhlalounaan, joka oli valmistettu Juupajoen ja lähiseudun tuottajien kasvattamista raaka-aineista ja luonnonantimista.
Tarjolla oli Highland-naudanlihapataa, keitettyjä perunoita, rakuunaporkkanoita, puolukkasurvosta, vihersalaattia, Sahrakosken ruislimppua sekä marjaista jälkiruokaa talkkunalla höystettynä.
Liha tuli Metsäojan ja Isoniemen tiloilta, perunat Max-Peruna H. Renttolta, porkkanat Kihlalan tilalta, luomuruisjauhot Kallenaution tilalta, vadelmat Henkireiästä ja talkkuna Vilppulasta. Mustikat ja puolukat on kerätty Juupajoen metsistä, ja vihersalaatin pääraaka-aineet olivat kotimaisia kasviksia.
– Maistuu, huikattiin lyhyesti ja ytimekkäästi useasta oppilaiden ruokapöydästä.
Ennen ruokailua koulukeskuksella Anja Pasuri Metsäojan Highland -tilalta kertoi muun muassa tilan historiasta. Ensimmäiset highlandit tulivat vuonna 1997, nykyään tilalla on vain sonneja.
– Highlandin liha on runsasproteiinista, siinä on omegat kohdallaan sekä a- ja d-vitamiinit korkealla, Pasuri kiteytti.
Pienten lasten koululla puolestaan vieraili Isoniemen tilan väki. Tämä siksi, että oppilaat saivat nähdä, ketkä ovat tilan tuotteiden takana.
Perunat paikallisia jatkuvasti
Ruokapalvelupäällikkö Jenni Vuorela–Mattila kertoo, että juhlalounas paikallisista tuotteista on poikkeuksellinen juttu.
– Perunat meille tietysti tulevat paikalliselta tuottajalta koko ajan, mutta muuten emme valitettavasti käytännössä pysty hankkimaan tuotteita paikallisilta tuottajilta ennen kaikkea hinnan takia. Lisäksi esimerkiksi lihat tulevat meille tällä hetkellä kypsänä.
Ensimmäisen kerran lähiruokapäivä vilahti puheissa viime kesänä. Juhlalounaan valmistaminen työllisti Vuorela-Mattilan mukaan jonkin verran tavallista lounasta enemmän, koska reseptiikkaa ei ollut valmiina.
– Aikataulu on venynyt enemmän ja vähemmän, sillä alun perin tarkoituksena oli järjestää lähiruokalounas kotimaisen ruuan päivän yhteyteen syksylle. Itsenäisyyspäivän ateria on silti hyvä vaihtoehto sekin, Vuorela-Mattila toteaa.
– On tärkeää, että meidän oppilaamme tietävät, että meillä on paikkakunnalla tai lähistöllä tosi paljon erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, hän jatkaa.
Vuorela-Mattila toivoo, että jatkossakin ruokalistalle voitaisiin ainakin silloin tällöin ottaa mukaan jotakin paikallista.
– Puolukat ja mustikat meillä on paikallisista metsistä kerätty. Ostamme niitä syksyllä ja käytämme mahdollisimman pitkään, hän kertoo.
Lue myös: Koulujen joululounas perinteisillä linjoilla
