Muuttomatkoillaan pelloilla ruokailevat hanhet ovat yleistyneet Orivedenkin seudulla. Monituhatpäisiä parvia liikkui tienoolla syyskuun lopulla ja lokakuun alkupuoliskolla.
Hanhet voivat aiheuttaa tuhoja pelloilla, joilla on nousemassa uutta kasvustoa. Moni viljelijä kokee ongelmaksi sen, että hanhia ei saa häiritä eikä karkottaa.
Päilahdessa oleilleet hanhet aterioivat MTK Oriveden puheenjohtaja Jere Ojasen pelloilla.
– Tämä oli ensimmäinen kerta, kun hanhiparvi käy minun pelloillani. Linnuista ei ollut nyt haittaa, koska ne ruokailivat puidulla sänkipellolla. Tosin aika meteliä nuo pitivät, Ojanen kertoo.
– Jos parvi menee syysviljamaahan tai nurmipellolle, siinä menee koko kasvusto. Tosin en ole kuullut Orivedeltä isommista tuhoista.
Hanhien torjunta ei ole noussut Orivedellä laajasti puheenaiheeksi. Jos hanhi-ilmiö vahvistuu, tilanne on toinen.
– Yksi ongelma on, että hanhet ja joutsenetkin tuovat muualta hukkakauraa. Kasvustoja on näkynyt lintujen ruokailupaikoissa.
Omaisuuden suojaa rikotaan
MTK Juupajoen puheenjohtaja Toni Rentto kokee, että hanhet ovat jo ongelma erityisesti keväisin ja alkukesästä, mutta ilmiö näkyyy myös syksyisin. Linnut tekevät tuhojaan oraalla olevilla pelloilla ja rehumailla.
Hanhien torjuntaa ei ole otettu paikallisesti vielä kunnon keskusteluun.
– Tällaisille asioille pitäisi tehdä jotain laajemmin jo ennen kuin ne muodostuvat ongelmaksi. Keinot ovat nyt aika vähissä.
Renton mielestä hanhipeltojen tehoa on vaikea arvioida. Ne eivät auta tuhoista kärsiviä tiloja, joille apu pitäisi kohdentaa.
– Hanhi ei osaa lukea kylttiä, että tästä saa syödä. Populaation pienentäminen olisi ainoa järkevä keino. Häätäminen vain siirtää ongelmaa yhden viljelijän pelloilta toiselle.
Rentto katsoo, että pienellä joukolla on liian suuri valta, kun jossain päätetään lintujen rauhoitusasioista.
– Ihmisen omaisuuden suojaa rikotaan, kun viljelijä ei saa häätää tai poistaa haitallisia luontokappaleita omalta maaltaan.
Valtion maksamat haittakorvaukset ovat Renton mielestä usein lähes yhtä tyhjän kanssa. Korvaustaso näyttää olevan karkeasti arvioiden alle 10 prosenttia todellisista kustannuksista.
– Korvausten varjolla puhutaan, että viljelijät saavat menetykset täysimääräisesti takaisin. Käytännössä me joudumme maksamaan suojelun kustannukset lähes kokonaan.
Lintupeltojen perustaminen ei saa Renton kannatusta. Viljelijän tärkein tavoite on tuottaa ruokaa, ja kaikki muu tulee sen jälkeen. Eläimille on hankittava rehut jostain, eikä lintupelloilta voi korjata satoa.
Rentto kummastelee sitä, että joissakin maissa hanhia ammutaan tai tapetaan muulla tavoin surutta.
– Me joudumme katsomaan sivusta, kun linnut tekevät tuhojaan, ja virkamiehet menevät EU:n taakse piiloon.
Valtio voisi vuokrata maita hanhipelloiksi
MTK Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski arvioi, että hanhet ovat maakunnassa vähitellen kasvava ongelma.
– Jos muuttoreitit siirtyvät edelleen länteen päin, asiaan on puututtava. Tosin tilanteeseen ei ole tiedossa tehokasta ratkaisua
Merikoski muistuttaa, että hanhivahingoissa kärsijä on usein yksittäinen viljelijä. Korvauksia maksetaan, mutta ne kattavat vain pienen osan vahingosta, ja rahat tulevat aika pitkällä viiveellä.
Pirkanmaalla ei ole juurikaan keskusteltu hanhipeltojen perustamisista.
– Jos valtio vuokraa maata näitä peltoja varten, asia voisi hyvinkin edetä.
Kantojen pienentäminen olisi Suomessa vaikeaa
Muuttavien hanhien määrät ovat lisääntyneet Pirkanmaalla edellisten 20 vuoden aikana merkittävästi. Valkoposkihanhi ja tundrahanhi ovat rauhoitettuja lajeja. Metsähanhia saa metsästää suuressa osassa Lappia ja maan itäisissä maakunnissa.
Hanhien määrä riippuu sääoloista.
– Kova vastatuuli ja kylmä sää saattavat tehdä sen, että parvet pysähtyvät näille seuduin. Myös voimakas itätuuli tuo hanhia meille, Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T Helin kertoo.
Tänä syksynä on havaittu usean tuhannen hanhen parvia ainakin Onnistaipaleella ja Päilahdessa. Useimpina vuosina parvet ovat olleet pienempiä. Viimeksi vuonna 2014 havaittiin suurehkoja, 1 000-2 000 yksilön parvia.
– Nyt olot olivat suotuisat, ja ruokaa oli saatavilla, joten parvet jäivät pidemmäksikin aikaa. Tämä on yleisempää juuri syysmuutossa.
Hanhikannat eivät ole kasvaneet niin nopeasti, kuin Suomeen tulevien lintujen määrästä voisi päätellä. Yhä suuremmat hanhijoukot tulevat Suomen puolelle etsimään ruokaa, koska pellot ovat vähitellen metsittyneet itärajan takana.
Helinin mukaan hanhien torjuntaan tarvitaan usean eri toimenpiteen kokonaisuus, esimerkiksi hanhipeltoihin liitetty lähialueen peltojen lintujen karkottaminen.
Kantojen voimakas vähentäminen ei onnistuisi Suomessa, koska hanhet pesivät pääosin muualla. Tämä vaatisi kansainvälistä yhteistyötä ja toimintaa maissa, joissa linnut pesivät tai talvehtivat.
Hanhia tapetaan Keski-Euroopassa joillakin alueilla suuriakin määriä, samoin kuin Virossa ja Ruotsissa.
– Tätä perustellaan EU:n lintudirektiivin poikkeuksilla. Mielestäni siellä on tulkittu EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja komission ohjeita aika vapaasti. Toiminta on tosiasiassa lintudirektiivin vastaista, Helin arvioi.
