Pirkanmaan pelastuslaitos valmistautuu siirtymään osaksi uutta Pirkanmaan hyvinvointialuetta vuoden 2023 alussa. Pelastustoimi on uudessa organisaatiossa pieni mutta tärkeä toimija ison sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden rinnalla.
– Muutosta helpottaa se, että pelastuslaitos on toiminut alueellisena jo vuodesta 2003 lähtien. Siten uudistus näkyy ennemminkin hallinnossa eikä niinkään kenttätoiminnassa, hallintopäällikkö Pirkko Lindström toteaa.
Lindström siirtyi nykyiseen tehtäväänsä pelastuslaitoksen palvelukseen Oriveden kaupungin elinvoimajohtajan virasta. Alueuudistuksen valmistelu vie ison osan hänen työajastaan nyt ja vielä pitkälle vuoden 2022 puolelle.
Uudistuksen perusasetelma on pelastustoimen kannalta selkeä.
– Isäntäorganisaatiomme on Tampereen kaupunki, joka edustaa myös kaikkia Pirkanmaan kuntia. Vuoden kuluttua otamme töpselin irti kaupungista ja kytkemme sen hyvinvointialueen kylkeen, Lindström kuvailee.
– Pelastustoimi on uudistuksessa aivan eri asia kuin sote, jossa on iso määrä erillisiä kunnallisia toimijoita. Me olemme kehittäneet verkostoamme ja palvelujamme jo pitkään maakunnallisesta näkökulmasta.
Hallinnon tasolla suurin muutos on pelastustoimen siirtyminen uuden alueorganisaation alaisuuteen. Tuleva aluevaltuusto päättää palveluista, toimintatavoista ja rahanjaosta hyvinvointialueen vastuualueiden kesken.
Ei muutoksia kenttätyön tasolla
Pelastuslaitoksen palveluverkko pysyy uudistuksessa nykyisellään. Esimerkiksi paloasemaverkostoa on kehitetty nykypäivän tarpeita vastaavaksi koko aluepelastuslaitoksena toimimisen ajan eli vuodesta 2003 lähtien. Samoin toimintamalleja on uudistettu useassa vaiheessa.
Pelastuslaitoksen ja vapaapalokuntien väliset sopimukset siirtyvät aluehallinnolle sellaisenaan.
– Uudistus ei tuo muutoksia operatiiviseen toimintaan. Tietysti ala menee eteenpäin ja me parannamme toimintaamme, mutta teemme sitä työtä joka tapauksessa, ajan hengessä ja kehityksen eturintamassa, pelastuspäällikkö Teemu-Taavetti Toivonen vakuuttaa.
– Tavoite on, että työnantajan vaihtuminen ei näy millään tavalla kentällä. Näin henkilöstö voi täysin keskittyä työhönsä asiakasrajapinnassa.
Aluemalli tuo Toivosen mielestä uusia mahdollisuuksia pelastustoimen ja sote-palvelujen tiiviimpään yhteistyöhön. Yhteistyötä tarvitaan esimerkiksi sosiaalitoimen kanssa, kun tarkoituksena on huolehtia ihmisten kotona asumisen turvallisuudesta.
– Yhteistyö kuntien kanssa on ollut toimivaa. Voimme odottaa, että yhdessä tekeminen sosiaalitoimen kanssa on vieläkin helpompaa, kun olemme samaa organisaatiota.
Ensihoidon on tarkoitus kytkeytyä entistä vahvemmin pelastustoimen palvelulinjaan, sillä ensihoitokeskusta kaavaillaan hallinnollisesti pelastuslaitoksen yhteyteen. Tämä tapahtuu kuitenkin tiiviissä yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa.
Muutos ei vaikuta ensihoidon yksityisten palvelutuottajien asemaan. Nykyisin pelastuslaitos vastaa ensihoidon palvelujen tuottamisesta Tampereella ja kahdeksassa muussa Pirkanmaan kunnassa. Sairaanhoitopiirillä on vastuullaan Virtain suunta, ja yksityiset toimijat hoitavat muut kunnat.
– Aikanaan aluevaltuusto linjaa palvelustrategiassa , miltä osin hyvinvointialue tuottaa ensihoitoa omana palvelunaan ja missä määrin yksityisten toimijoiden kautta, Lindström sanoo.
Toimintatavat yhtenäistyvät
Toivonen uskoo, että alueuudistus edistää pelastustoimen toimintatapojen yhdenmukaistamista valtakunnan tasolla. Jo nykyisin sisäministeriö vie tähän suuntaan ohjeistuksillaan, jotka linjaavat pelastustoimen ja pelastuslain uudistusten käytännön toteutusta.
– Kun rahoituskin tulee jatkossa valtion taholta, ministeriön ohjeilla ja vaatimuksilla on entistä enemmän painoarvoa. Toisaalta, kun valtio kohdistaa meille uusia vaatimuksia, voimme keskustella suoraan tarvittavasta rahoituksesta.
Viime kesän suuressa maastopalossa Kalajoella oli sammutusväkeä Suomen kaikista pelastuslaitoksista. Tilanteessa tarvittiin eri pelastusyksiköiden saumatonta yhteistyötä.
– Mitä laajemmin pelastuslaitokset toimivat kenttätyössä samalla tavoin, sitä sujuvampaa on yhteistyö suuronnettomuuksissa.
Pirkanmaalla lentävä lähtö
Lindström ja Toivonen ovat tyytyväisiä alueorganisaation työtahtiin uudistuksen valmistelussa. Työ ei keskeytynyt, vaikka aiempi maakuntauudistuksen valmistelu koki tyrmäyksen.
– Monessa maakunnassa työ päättyi tyystin, ja uusi hanke alkoi henkilöstön rekrytoinneilla. Me pystyimme tekemään laajaa esivalmistelua kevään aikana. Heinäkuusta lähtien on ollut täysi tohina päällä.
Alueuudistuksen valmistelussa on mukana iso joukko eri alojen ammattilaisia, useimmat oman päätoimensa ohessa. Näin on tilanne pelastuslaitoksenkin taholla. Lindström työskentelee 20 prosenttia työajastaan hyvinvointialueen piikkiin tehden valmistelua myös sillä puolella.
Aluehallinnon väliaikaisen toimielimen alaisuudessa toimii useita valmisteluryhmiä. Toivonen toimii pelastustoimen jaoston puheenjohtajana.
Palvelu on se tärkein juttu
Tiukka aikataulu on hyvästä vauhdista huolimatta valmistelun merkittävimpiä riskejä.
Tietojärjestelmät on tunnistettu alueuudistuksessa valtakunnallisestikin kriittiseksi osa-alueeksi. Toimijoilla on elintärkeitä järjestelmiä, joihin kohdistuu samanaikaisesti suuria muutoksia. Valtion valmisteluun osoittaman rahoituksen niukkuus huolestuttaa.
– Tiivis aikataulu tuo omat paineensa, mutta asetelma myös pakottaa määrätietoiseen työskentelyyn, Lindström arvioi.
Läheskään kaikki kansalaiset eivät Lindströmin kokemuksen mukaan tunnista, että juuri kunnat ovat vastanneet pelastustoimesta. Toisaalta tieto ei ole palvelujen käyttäjien kannalta oleellinen.
– Tärkein tavoitteemme on, että pystymme palvelemaan nopeasti kaikkia heitä, jotka tarvitsevat palveluitamme. Huolehdimme kaikin tavoin siitä, että asiointi kanssamme sujuu häiriöttä ja mutkattomasti tulevista muutoksista huolimatta.
Raha tulee jatkossa valtiolta
Pirkanmaan pelastuslaitoksen kannalta iso periaatteellinen muutos nähdään Lindströmin mukaan rahoituspuolella. Nyt pelastustoimen eurot tulevat Pirkanmaan kunnilta, jatkossa valtio toimii maksajana.
Tähän asti pelastuslaitos on valmistellut talousarviot yhdessä Tampereen kaupungin kanssa. Kaupunginhallitus ja valtuusto ovat hyväksyneet budjetin, jonka puitteissa Pelastuslaitos on toiminut itsenäisesti.
Hyvinvointialueella pelastustoimen tulorahoitus perustuu laskennallisuuteen, jossa vaikuttavia tekijöitä ovat asukasmäärä, asukastiheys ja onnettomuusriskikerroin.
– Alustavasti näyttää siltä, että laskennalliset mallit päätyvät osapuilleen nykyisen rahoituksen tasolle. Laskennallisuus ei rysähdä heti kerralla päälle, vaan meillä on siirtymäaika, jolloin saamme paremmin tuntumaa uuteen käytäntöön, Lindström korostaa.
Hyvinvointialue saa valtiolta vuositason rahoituksensa yhtenä kokonaisuutena. Sotella ja pelastustoimella on omat laskentaperusteensa, mutta aluevaltuusto päättää, miten rahat lopulta jakautuvat sote-toimintojen ja pelastustoimen kesken.
Lindström ei pelkää, että pelastustoimen rahoitus olisi jatkossa vaakalaudalla. Pirkanmaan hyvinvointialueen koko vuosibudjetti on noin kaksi miljardia euroa, ja pelastustoimen osuus on siitä noin 60 miljoonaa euroa. Sote-toimintojen mahdollisia rahoitushaasteita ei ratkaistaisi pelastustoimen budjetin nipistyksillä.
– Pelastustoimen kulut ovat Pirkanmaalla asukasta kohden pienemmät kuin Suomessa keskimäärin. Tämäkin antaa toivoa siitä, että tulemme toimeen myös laskennallisella kustannustasolla, Lindström ennakoi.
