Sotessa on isoja tehostamismahdollisuuksia - Lukijalta

Julkinen keskustelu kulminoituu sosiaali- ja terveyspalvelujen talouteen ja säästöihin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, miten toimintaa pitäisi modernisoida ja tehostaa. Todelliset tuottavuuspotentiaalit ovat merkittäviä. Kysymys on johtajuudesta ja kyvystä uudistaa toimintaa. Tulevien vaalien kannalta on ongelmallista, että keskustelua käydään hyvin vanhanaikaisesta perspektiivistä, joka ei palvele tulevaisuuden rakentamista.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan (STM 2025:13,s.52) hyvinvointialueiden ICT-kustannukset ovat yli miljardi euroa vuodessa. Jälkiviisaasti voi todeta, ettei ole mitään järkeä siinä, että jokainen hyvinvointialue virittää kaikkeen omat ratkaisunsa, hallintonsa ja ylläpitonsa.

Alkavan vaalikauden aikana pitäisi varmistaa, että yhteistoiminta-alueille saadaan yhteinen tietohallinto- ja tiedonhallintapolitiikka. Silloin panokset voidaan käyttää palvelujen modernisointiin ja tekoälyn hyödyntämiseen paremmin ja päällekkäisyyksiä voidaan karsia. Jatkuvista palveluista vapautuisi resursseja kehittämiseen, palvelupolut tehostuisivat aina sosiaalipalveluista yliopistosairaaloihin saakka. Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää myös kansallista ohjausta ja ratkaisuja.

Sitra on arvoinut, että soteammattilainen käyttää päivittäin 3 tuntia 15 minuuttia aikaa tietojen kirjaamiseen ja tekoälyn käyttö kirjaamisessa säästäisi soteammattilaisen aikaa muuhun työhön. Arvion mukaan 30 prosentin aikasäästö 23 500 suomalaisen lääkärin työhön merkitsisi lähes 3 100 henkilötyövuoden säästöä terveydenhuollossa (https://www.sitra.fi/hankkeet/tekoaly-sote-palveluissa/). On selvää, ettei tätä muutosjohtamishaastetta kannata jättää toteuttamatta, sillä samalla paranevat myös asiakaspalveluprosessit ja niiden vaikuttavuus.

Mutta kun uudistetaan toimintaa, niin tekoälykään ei taivu vanhoihin toimintatapoihin ja tämä on hyvinvointialueilla, Pirkanmaallakin se on vaikein rasti. On opittava pois vanhasta, monen toimenkuva muuttuu ja asioita on tehtävä täysin eri tavalla kuin mihin on totuttu. Jotta kokonaisvaltaista muutosta voidaan nopeasti toteutettuna edes harkita, olisi järkevää tutkia kokonaisvaltaisen digitaaliseen transformaation kykenevän kansainvälisen tason kumppanin kilpailuttamista, toisin sanoen muutoksen kilpailuttamista pistemäisten ICT-ratkaisujen sijaan. Näin toimivat menestyvät toimintaansa muuttavat yrityksetkin tänä päivänä.

On arvioitu, että julkisiin kuljetuksiin menee vähintään 1,2 miljardia euroa, joista isoimpana ovat kelakyydit, koulukuljetukset ja joukkoliikenne. Samaan aikaan, kun kipeitä palveluverkkoratkaisuja on tehty ja joudutaan edelleenkin tekemään, kukaan ei oikein kanna huolta siitä, miten matkaketjut optimoidaan, mitä tieto- ja toiminnanohjausratkaisuja tämä vaatii, toimintatapojen muutoksesta puhumattakaan.

On selvää, että asiakkaan ja asukkaan kannalta tämä on aivan keskeinen kysymys, kun toimintaa tehostetaan. Kun ja jos kelakyydit siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle, kuten pitäisi, ei se yksin vielä riitä. Tarvitaan kansallista ohjausta, hoito- ja asiointikäyntien kytkentää toiminnan ohjaukseen ja kokonaan uudenlaista ajattelua. Pirkanmaan hyvinvointialue voisi tässäkin asiassa olla suunnannäyttäjä Suomessa.

Esitin tässä vain muutamia esimerkkejä havainnollistamaan sitä, mistä julkinen keskustelu puuttuu. Suuntaa on muutettava ja se vaatii uudenlaisia strategisia painotuksia hyvinvointialueella/alueilla, muutamia lainsäädäntömuutoksia sekä erityisesti poisoppimista vanhasta. Vaalit ovat tärkeät, koska niissä on mahdollisuus oikeasti vaikuttaa strategisen tekemisen suuntaan ja vauhtiin. On mahdollisuus valita uudistamisen tai taantumisen eli vanhaan takertumisen tie. Itse kannatan uudistumista.

Hyvä asia meillä Pirkanmaalla on, että olemme profiloituneet Länsi-Uudenmaan lisäksi rohkeana uudistajana. Meillä olisi kykyä tehdä seuraava tehostusaskel ja näyttää mallia koko Suomelle.

Veijo Niemi

kunta- ja aluevaaliehdokas (ps.)

kansanedustaja

Lempäälä

Lue lisää