Kun Mauri ja Minna Kaila ostivat 4,5 hehtaarin kokoisen tontin Iso-Teerijärven rannalta, kasvoi alueella hoitamatonta ryteikköä. Tontilla oli toteutettu iso hakkuu 15 vuotta aiemmin, eikä metsään ollut sen koommin koskettu.
Metsäalan siivoaminen oli aikamoinen urakka. Kolme moottorisahaa ehti kulua loppuun, kunnes homma oli tehty.
– Siinä alkuvaiheessa ajatus jostain vierailijoista ja puutarhapäivistä olisi ollut täysin humoristinen. Pieni ala kerrallaan tutkittiin, mitä kasveja saadaan säästettyä, Minna Kaila sanoo.
Kailat tutkivat maaperän olosuhteita tarkasti. Jos jokin puu ei tietyssä kohtaa kasva, he siirtävät sen toisaalle. Kokemus on osoittanut, että pienenkin alueen sisällä maaperän ominaisuudet vaihtelevat suuresti.
– Jos tässä olisi ollut suunnitelma ja sitä olisi toteutettu, niin puutarhasta olisi tullut ihan vääränlainen. Kasvien menestykseen vaikuttaa esimerkiksi maaperän vesi- ja lämpötalous, Mauri Kaila kertoo.
Väinö ja Vaimo säästyivät
Alueen harvoihin hakkuilta säästyneisiin alkuperäisiin puihin lukeutuvat harvinaiset liki 200-vuotiaat kuuset Väinö ja Vaimo.
Hakkuilta kaksikko selviytyi Kailojen mukaan tuurilla. Väinön paksuun runkoon ei tehonnut minkään sortin moottorisaha. Vaimo on puolestaan niin sanottu ”tissikuusi”. Kuusen runkoon kasvaa valtavia pahkuroita, jotka oletettavasti aiheuttaa puun kantama virus.
Alusta asti Kailojen filosofia on ollut luonnon hyvinvoinnin ja monimuotoisuuden vaaliminen. He pyrkivät puutarhassaan luonnonmukaiseen lannoitukseen, lahopuun suojelemiseen ja materiaalien kierrättämiseen.
– Tärkeintä tässä on biologia. Jos biologia metsässä toimii, pieneliöt voivat hyvin ja sitä myöten myös kasvit ja puut voivat hyvin, Mauri Kaila tiivistää.
Myös geenipoolin monimuotoisuus on tärkeää. Tästä esimerkkinä toimivat alueella kasvavat tammet, joiden siemenet on aikanaan haettu eri puolilta Suomea, osa jopa ulkomailta.
– Yksi puutarhamme tärkeä peruspilari on varjon ja valon välinen tasapaino. Kun kumpaakin on riittävästi, on ketokukilla ja -kasveilla hyvä kasvuolosuhteet. Tällöin pohjakasvillisuus on monimuotoista, Minna Kaila kertoo.
Oppia kokemuksen myötä
Puutarhan hoito on Kailojen mukaan sukuvika. Molempien lapsuudenkodeissa vanhemmat olivat viherpeukaloita. Minkäänlaista koulutusta kummallakaan ei hommaan ole, vaan kaikki oppi on tullut käytännön kokemuksen myötä.
Arboretumin alueella kasvaa satoja erilaisia puu- ja kasvilajeja, mutta tarkkaa määrää on vaikea arvioida. Lukumäärän sijaan Kailat ovat kiinnostuneempia puutarhan eri osa-alueiden välisestä tasapainosta ja kasvien menestymisestä niille valituilla kasvupaikoilla.
Kailat eivät osaa sanoa, kuinka paljon aikaa puutarhassa tulee vietettyä. Arboretumin keskellä eläminen on erottamaton osa elämää.
– Aika usein teemme vielä illalla ennen nukkumaanmenoa puutarhakierroksen. Kahdestaan kuljemme täällä ja ihmettelemme, Mauri Kaila nauraa.
Kailojen arboretum on mukana heinäkuun alkupuolella pidettävässä Avoimet puutarhat -tapahtumassa. Tuolloin puistossa järjestetään myös opastettuja esittelykierroksia.
