Jos orivesiläinen kakkuyrittäjä Niina Lyhteilä saisi tehtäväkseen valmistaa oikein kesäisen kakun, valitsisi hän perinteisen mansikkakermakakun. Tähän ainoa oikea pohja on Lyhteilän mielestä vaalea sokerikakkupohja.
– Kakun päälle laittaisin värikkäitä luonnonkukkia. Värikkäillä kukilla kakuista saa kesäisiä. Kasvatan syötäviä kukkia itse, syreenin kukatkin sopivat koristeiksi, Lyhteilä juttelee.
Mielellään hän suosittelee myös valkosuklaan ja vadelman tai kinuskin ja vadelman yhdistelmää.
– Kinuski- ja vadelmamousset kakun väleissä ovat ne, joita aina kehun hirveästi. Usein teen omien juhlienikin kakkuihin niitä. Makea kinuski ja raikas vadelma ovat kiva yhdistelmä.
Useimmiten hänen ei kuitenkaan itse tarvitse päättää, millaisen kakun tekee, vaan asiakkaalla on selkeä visio haluamastaan juhlapöydän kruunusta.
– Aika usein toivotaan tietynlaista kakkua, ja usein toiveet tulevat kuvana. En tietenkään matki toisten tekemiä kakkuja, vaan teen omantyylisen versioni toiveesta, hän kertoo.
Viime aikojen hittejä ovat Lyhteilän mukaan olleet edelleen niin sanotut valumakakut, joissa suklaasta tai vaahtokarkeista tehty kuorrutus valuu näyttävästi kakun reunoilla.
– Myös ruusupursotusta toivotaan tosi paljon. Peruskermakakut tekevät kauppansa, vaikka sitten on tietysti heitäkin, jotka tykkäävät pelkästään juustokakuista.
Sokerimassakoristeet veivät mennessään
Niina Lyhteilän oma kakkuinnostus alkoi kymmenisen vuotta sitten, kun hänen esikoisensa täytti vuoden.
– Tein Hello Kitty -sokerimassakoristeisen kakun ja ajattelin, että tämähän on hauskaa, hän naurahtaa ja toteaa, että siitä se sitten lähti.
Tätä ennen hän ei ollut erityisen innostunut leipomisesta. Nyt into kuitenkin johdatti ensin erilaisille kakkukursseille, kunnes Lyhteilä päätti lähteä opiskelemaan alaa.
Hän valmistui neljä vuotta sitten leipuri-kondiittoriksi. Heti valmistumisensa jälkeen vuonna 2019 hän perusti yrityksensä Niinan toivekakut. Jo muutaman vuoden tätä ennen sukulaiset olivat osanneet kääntyä hänen puoleensa, kun tarvitsivat juhliinsa kakkua.
Kakkujen tekeminen ei kuitenkaan ole Lyhteilän päätyö, vaikka hän siitä haaveileekin.
– Teen kakkuja viikonloppuisin, sillä juhlia on harvoin arkena. Viikot olen ollut sijaisena päiväkodissa.
Marjat itse poimien
Monesti hän kuitenkin valmistautuu viikonlopun kakkusavottaan jo pitkin viikkoa aineita hankkimalla ja koristeita tekemällä.
– Kun on aikaa, testailen kaikkea uutta. Koristeet teen viikon tai kaksikin aikaisemmin.
Etukäteen näperrettäviä koristeita lukuun ottamatta Lyhteilä pyrkii viimeiseen asti saaman kakut asiakkaille tuoreina.
– Yritän, että kaikki on aina tuoreena, mutta välillä on pohjia pakko pistää pakkaseen, jos tilauksia on tosi paljon.
Parhaimmillaan hän kertoo tehneensä kahdeksankin kakkua yhteen viikonloppuun.
Tuoreuden lisäksi hänelle on tärkeää tehdä kakut kotimaisista raaka-aineista niin pitkälle kuin mahdollista ja alusta loppuun itse.
– Esimerkiksi täytteiden marjat ovat aina kotimaisia, suurimmaksi osaksi myös itse poimittuja, mutta keväällä ne saattavat loppua ennen uutta satoa, hän hymyilee.
Pohja reseptillä, täytteet maistellen
Yhden kakun tekemiseen menee Lyhteilän laskujen mukaan vähintään noin kolmesta viiteen tuntia.
– Joskus pelkästään koristeiden tekemisessä saattaa vierähtää kuusikin tuntia. Välillä menee yötöiksi, hän paljastaa.
Rutiinit ovat kuitenkin tuoneet varmuutta tekemiseen eikä yhtään pahaa kakkua ole tullut. Alussa paineita oli enemmänkin, mutta ne ovat jo hyvä tovi sitten väistyneet. Kakun riittävyyskään ei jännitä, kunhan juhlien henkilömäärä on kakkua tehdessä tiedossa.
– Kun tietää, mitä tekee, kakku kyllä onnistuu, Lyhteilä luottaa.
– Pohjan tarvitsee olla sopivan mehevä, ei liian kuiva. Siihen on hyvät ohjeet. Täytteissä sen sijaan on enemmän joustovaraa, ja tarkistan maun maistamalla.
Koristelu on parasta
Yksi työvaiheista on Lyhteilälle ylitse muiden.
– Parasta on, kun on saanut kakun täytettyä ja pääsee koristelemaan. Siinä saa toteuttaa itseään.
Välillä hän silti hakee niin kakkuihin kuin niiden koristeisiinkin inspiraatiota netistä.
– Tykkään tehdä erilaisia koristeita sokerimassasta. Myös vohvelipaperikukista on hauska koittaa, millaisia erilaisia niistä saa.
Hiljattain hän kokeili viime aikojen hittikakun, sarjakuvakakun tekemistä – kuinkas muutenkaan kuin oman lapsensa synttäreille.
– Sarjakuvakakkuja on nyt paljon, joten täytyi itsekin testata. Oman lapsen synttäreillä on aina hyvä testata, Lyhteilä nauraa.
Pysyykö kaula pystyssä?
Villeimmiksi kakuikseen Lyhteilä nimeää tissi- ja peppukakut, joita niitäkin on hänen kotikeittiöstään juhliin lähtenyt. Tänä keväänä syntyi myös Käärijä-kakku Euroviisujen valvojaisiin.
Tähän asti eniten jännitystä on kuitenkin tarjonnut vähän kauemmaksi matkannut joutsenkakku.
– Joutsenkakku oli aika hauska, mutta silloin vähän pelotti, pysyykö joutsenen kaula pystyssä, hän nauraa.
Hääkakkujakin Lyhteilä on tehnyt, mutta enemmän kuitenkin synttäri- ja ristiäiskakkuja. Monesti kakuntekijä tietää olevansa papin lisäksi ainoa, joka saa tietää kastettavan lapsen nimen etukäteen.
– Ristiäiset ovat sellainen, johon halutaan täydellinen kakku. Yleensä vauvan nimi toivotaan kakkuun näkyviin, ja onhan se kiva siinä, toteaa Lyhteilä, jolle usein vannotetaan, ettei nimeä sitten saa kertoa kenellekään.
Joskus ristiäiskakkua tulee kuitenkin noutamaan isovanhempi.
– Silloin täytyy peittää nimi, ettei hän näe sitä etukäteen, Lyhteilä nauraa.
