Kaunis auringonpaiste ja monipuolinen ohjelma ruokailun ja kakkukahvien kera valloitti Mannerheimin Lastensuojeluliiton Juupajoen yhdistyksen satavuotisjuhlaan osallistuneet vieraat viihtymään Suomelassa pitkän aikaa lauantaina.
Aktiviteetteja juhlan yhteyteen oli järjestetty niin sisälle kuin ulos. Ykköshitti lasten keskuudessa oli pomppulinna.
Suomelan talon pihapiirissä ja lähistöllä lapset saivat osallistua kuvasuunnistukseen ja erilaisiin tehtävärasteihin, kuten esimerkiksi hyppäämään ruutua. Viheriöllä 4H-nuorista Senja Kivinen ja Hilla Vedenpää ohjasivat lapsia frisbeegolfin heitoissa. Jasmin Salomaa puolestaan opasti pisteellä, jossa lapset saivat heittää palloja saaviin ja ämpäriin.
Sotaveteraanien korsu oli myös yleisölle avoinna juhlan yhteydessä. Korsun tarvikehankinnoissa alusta asti mukana on ollut Lauri Pekki päivysti korsulla ja esitteli vieraille esimerkiksi sota-ajan puhelimia ja vaatteita.
Talon sisällä oli tarjolla muun muassa kasvomaalausta ja historiavisaa. Suomelan seinillä oli kerrottu yksityiskohtaisesti MLL:n historiasta.
Yhteiseen hyvään on annettu reilusti tunteja
Vieraaksi juhlaan oli saatu myös MLL:n Hämeen piirin yhdistyksen vastaava toiminnanjohtaja Päivi Meduri. Hän korosti juhlassa pitämässään puheessa, että Mannerheimin lastensuojeluliitolla on ollut keskeinen rooli suomalaisen hyvinvointivaltion rakennustyössä.
– MLL tunnetaan ehkä parhaiten neuvolatoiminnan alullepanijana, mutta järjestöllä on ollut tärkeä rooli monella saralla lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukijana. Työtä tehdään valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla lähes jokaisessa suomalaisessa niemessä ja notkossa, Meduri totesi.
100-vuotiaan yhdistyksen historiaan on mahtunut monenlaisia vaiheita. Medurin mukaan Juupajoen yhdistys on aktiivinen ja tärkeä toimija, joka on järjestänyt paikkakunnalla vapaaehtoisvoimin pitkäjänteisesti perheiden hyvinvointia tukevaa toimintaa.
Viime vuonna yhdistys järjesti muun muassa perhekahvilatoimintaa, tapahtumia ja kesäleirejä.
– Yhdistyksessä toimii joukko aktiivisia ja sitoutuneita vapaaehtoisia, jotka tilastoivat käyttäneensä yhdistyksen hallitustyöskentelyyn viime vuonna yhteensä 450 tuntia. Montakohan tuntia yhdistyksessä toimineet vapaaehtoiset ovat mahtaneet käyttää yhteiseen hyvään näiden sadan vuoden aikana? Meduri mietti.
Myös vapaaehtoisilla on tukiverkkonsa
Meduri muistutti, että yhdistyksessä näkyvästi toimivien hallitusjäsenten ja muiden aktiivien lisäksi yhdistyksen voimavarana ovat kaikki koti- ja taustajoukoista löytyvät puolisot, isovanhemmat, ystävät ja muut tukijoukot.
He ovat mahdollistaneet sen, että yhdistyksessä toimivat vapaaehtoiset ovat päässeet irtautumaan arjesta ja ovat voineet järjestää toimintaa paikkakunnan lapsiperheiden iloksi ja hyvinvoinnin tueksi.
– Lisäksi yhteistyökumppaneilla on tärkeä rooli toiminnan tukijana, hän lisäsi.
Meduri kertoi, että tuoreen arvion mukaan vapaaehtoistyön arvo on Suomessa vuosittain liki 3,2 miljardia euroa. Vapaaehtoistyön merkitys jää usein näkymättömiin laskelmissa, sillä sen arvon laskemista vaikeuttaa se, että sitä tehdään usein ansiotyön ohessa harrastuspohjalta eikä kaikkea tehtyä vapaaehtoistyötä saada tilastoitua.
– Voidaan kuitenkin todeta, että vapaaehtoistyö lisää tutkitusti yhteiskunnassa koettua hyvinvointia. Tutkimusten mukaan se kohentaa sekä tekijöidensä että koko yhteiskunnan hyvinvointia.
Meduri muistutti, että MLL:n paikallisyhdistysten järjestämällä toiminnalla on merkittävä rooli paikallisten lapsiperheiden hyvinvoinnin tukijana.
Esimerkiksi perhekahviloiden kävijät kertovat kohtaamispaikkojen olevan sellaisia, joissa kokee olevansa tervetullut. Perhekahviloissa lapset otetaan huomioon ja perhekahvilat auttavat jaksamaan arjessa.
– Vertaistuki on perhekahviloissa tärkeässä roolissa ja vanhemmat kokevat kohtaamisten kohentaneen mielialaa. Usein pienemmillä paikkakunnilla MLL:n järjestämä toiminta on erityisen tärkeässä roolissa, sillä välttämättä tarjolla ei ole kovinkaan paljon muuta vastaavaa ennaltaehkäisevää tukea perheille.
Sopivia olosuhteita tarvitaan
Juupajoen kunnan vapaa-aikakoordinaattori Moona Räty esitti juhlapuheessaan vertauksen hiekkakakkujen tekemisestä.
– Ennen hyvän kakun syntymistä tulee muutamien olosuhteiden olla kohdillaan. Hiekan tulee olla sopivan kosteaa sekä täydellisesti tiivistettyä hiekka-astian reunoja myöten. Hiekka ei saa kohota yli rajan, eikä varsinkaan jäädä vajaaksi. Astia pitää onnistua kiepauttaa alustalle nopeasti ja sitten alkaa jännittävimmät vaiheet, Räty havainnollisti.
Suurin osa kakuista murenee tai leviää ennen kääntämistä. Kerta toisensa jälkeen lapsi kuitenkin ryhtyy uudelleen kasaamaan hiekkaa astiaan.
Lapiot voivat välillä lentää ja kakutkin usein rikotaan, mutta jossain vaiheessa lapsi kuitenkin oppii hiekkakakun rakentamisen salat ja ymmärtää, milloin olosuhteet kakun rakentamiseen eivät ole kohdillaan.
– Tarinasta voi poimia muutamiakin vertauksia koskien lapsen kehitystä. Lapsen hienomotoriikka kehittyy kakkujen kasaamisen ja kääntelyn välissä, lapsen pettymysten sietokyky nousee epäonnistuneiden yritysten seurauksena, lapsen avaruudellinen hahmottumiskyky kehittyy, lapsi kokeilee rohkeasti uusia tekniikoita, kokee onnistumisen tunteita ja kasvattaa itseluottamustaan, lapsi hakee esimerkkiä ympäristön muista toimijoista, Räty luetteli.
Räty vertasikin lapsen olevan eräällä tavalla kuin hiekkakakku. Lapsi tarvitsee sopivat olosuhteet hyvään kasvuun, kuten turvaa, ravintoa, lepoa ja läheisyyttä. Lapsen itsetunto, omanarvontunto ja merkittäväksi kokemisensa tiivistyy sen mukaisesti, miten hän tulee nähdyksi, kuulluksi ja rakastetuksi.
– Hiekka-astia kuvastaa tässä esimerkissä turvaverkkoa, joka lapsen, nuoren tai perheen ympärillä voi tukea näitä olosuhteita, jos joku niistä jää uupumaan tai vajaaksi.
Yhdistys on monien toimintojen mahdollistaja
Tavoite valtakunnallisesti on, että yksikään lapsi tai nuori ei tipahtaisi yhteiskunnan turvaverkon läpi. Turvaverkon rakentaminen on kaikkien aikuisten vastuulla: vanhemmilla, naapureilla, mummoilla ja papoilla, sosiaalitoimen, koulun, nuorisopalveluiden ja muiden toimijoiden ammattilaisilla, Räty summasi.
Hän huomauttikin, että kaikkien lapsiperheitä tukevien toimijoiden ja ammattilaisten yhteistyötä vahvistamalla luodaan kestävämpiä palveluja ja varmistetaan tarpeen mukainen tuki silloin, kun se on myös kustannuksiltaan edullisinta ja avun saajan kannalta vaikuttavinta sekä ennen kaikkea oikea-aikaista.
– Monilla perheillä on edelleen kynnys hakea yhteiskunnan tarjoamia palveluja riittävän varhain eikä palveluja tunneta. Järjestöjen, kuten Mannerheimin lastensuojeluliiton kautta saatu vertaistuki, ohjaus ja koulutus on monille riittävä ja ratkaiseva tuki haastavassa elämäntilanteessa. Joillekin perheille lapsen pääseminen kesäleirille on riittävää, joillekin riittää neuvolassa jaettu infolehtinen tai MLL:n chatin aikuiselle avautuminen.
Myös vapaaehtoisena toimiminen itselle tärkeän asian ympärillä tulee entistä merkittävämmäksi, kun huomaa olevansa osa jotain ryhmää, jolla on sama päämäärä.
Räty toivoi, ettei hiekan anneta valua siivilän läpi, vaan hiekka-astioista rakennettaisiin tiiviimpiä yhdessä. Lopuksi hän kiitti Mannerheimin lastensuojeluliiton Juupajoen osastoa monien toimintojen mahdollistamisesta.
– Teidän osallistumisella mahdollistetaan, monipuolistetaan useita kunnan lapsiperheille suunnattuja toimintoja sekä tavoitetaan enemmän lapsiperheitä. Vapaaehtoisvoimin pyörivä paikallisyhdistys koetaan näkyvänä ja tekevänä, virkeänä yhdistyksenä, jossa vapaaehtoisten aktiivien antama panos todellakin näkyy. Te olette hyviä ihmisiä, Räty päätti puheensa.
