Oriveden Ponnistuksen SM-hopeaa voittaneiden A-tyttöjen valmentaja Harri Raitala on tyytyväinen mitaliin.
Lue myös: Mitalin kirkastaminen kullaksi jäi saavuttamatta – OrPon A-tytöt pelasivat jälleen SM-hopealle
– Olen tyytyväinen, että mitali saatiin noin kovatasoisessa turnauksessa, hän toteaa.
Samaa sanoo viimeistä kertaa junnupeleissä esiintynyt Oona Viljanen.
– Totta kai hopea aina hetken harmittaa, mutta SM-mitali on kuitenkin aina SM-mitali, Viljanen muistuttaa.
Raitala kertoo jutelleensa pelien lomassa paljon A-tyttöjen turnauksissa kiertäneen henkilön kanssa.
– Hän sanoi, että lopputurnauksen pelit olivat varmaan yhdet kovatasoisimmista peleistä, kaikkien aikojenkin, mutta varsinkin viime aikojen.
Raitala laskeskelee, että mukana oli yli 20 liigapelaajaa, kuten myös joitakin maajoukkuerinkiin nimettyjä pelaajia.
– Jos vertaa viime vuoteen, hyökkäysvoimaisia joukkueita oli tosi paljon. Kuudessa joukkueessa oli liigapelaajia, ja joissa ei ollut, ne jäivät sijoille seitsemän ja kahdeksan.
”Vastustaja oli parempi”
Loppuottelusta ei jäänyt Raitalalle mitään hampaankoloon.
– Vastustaja oli parempi. Se täytyy rehdisti tunnustaa, hän toteaa.
– Lempo-Volley sai oman pelinsä toimimaan hyvin toisen erän puolivälin paikkeilla. He eivät tehneet paljon virheitä ja saivat hyviä hyökkäyspaikkoja koko ajan rakennettua.
OrPon pelin tason Raitala kertoo tipahtaneen loppuottelussa.
– Emme päässeet niin hyville hyökkäyspaikoille kuin vastustaja.
Myös Viljanen antaa tunnustusta finaalivastustajalle.
– Lempo oli tällä kertaa yksinkertaisesti kovempi. Voittoon olisi tarvittu tasaisuutta ja tason säilyttämistä. Kolmannessa erässä ei oikeastaan onnistunut mikään, mutta olen silti tosi ylpeä tytöistä. Kaikkemme annettiin, mutta tällä kertaa se ei riittänyt, Viljanen viestittää.
Junnupeleissä oma tunnelmansa
Oona Viljanen kuvailee SM-hopeaa voittanutta joukkuetta iloiseksi ja energiseksi tiimiksi, jolla oli hauskaa yhdessä. Joukkueessa on Viljasen mukaan paljon nuoria ja kehityskelpoisia pelaajia.
– Heistä tullaan varmasti vielä kuulemaan.
Raitalakaan ei ole huolissaan jatkosta: 14 pelaajasta vain kolme putoaa ikänsä puolesta pois.
– Mutta pienen paikkakunnan ongelma on se, että pelaamme periaatteessa koko ajan aina vuoden alaikäisellä joukkueella. A-junioreissa saavat pelata abiturientit ja vielä vuotta vanhemmat, mutta meillä ei vuotta vanhempia juurikaan täällä ole, koska he lähtevät usein jo muualle opiskelemaan.
– Ensi vuonna uskon, että saamme kovastikin kilpailukykyisen porukan. Liigan kokoonpanoon taitaa kuulua ensi vuonna useitakin A-ikäisiä, Raitala ounastelee.
Oona Viljanen kertoo jättävänsä junnuvuodet taakseen haikeana.
– Junnupeleissä on aina ihan oma tunnelmansa, joka on ihan oma maailmansa verrattuna muuhun. Siellä kaikki pelaavat tunteella, ja se on se syy, miksi junnupeleissä on aina niin hyvä tunnelma. Näitä pelejä tulee ikävä, Viljanen haikailee.
Hänellä starttaa seuraavaksi yleisurheilukausi.
– Liigakauden jälkeen olen aloittanut jo yleisurheilutreenit. Nyt sitten täysipainoisesti sitä. Seuraava isompi etappi on armeija. Sinne lähden sitten seuraavaksi.
Hyvä hetki vetäytyä
Finaaliturnaus oli Harri Raitalalle viimeinen valmentajana, eikä hänen päätään enää käännetä. Ei vaikka katsomossa nähtiin One more year Harri -kyltti, jossa valmentajan toivottiin jatkavan vielä yhden vuoden.
– Kyllä se oli tässä. Aikansa kutakin, Raitala kuittaa.
– Tietenkin se on palkitsevaa ja mukavaa, kun menestystä tulee ja pelaajat kehittyvät. Harjoitteluun motivoituneiden nuorten kanssa on ollut hienoa tehdä yhteistyötä, eikähän näin pitkää valmennusuraa olisi tehty ilman tausta- ja kotijoukkojen tukea. Mutta reissaaminen on ruvennut eniten rassaamaan, kun kaikki viikonloput on enemmän ja vähemmän kiinni peleissä ja turnauksissa. Ehkä nyt on aikaa sille vapaa-ajalle enemmän.
Hän kokee, että nyt oli hyvä hetki vetäytyä pois, kun oma tytärkään ei ole enää viiteen vuoteen ollut mukana.
– Jatko näyttää hyvältä. Sieltä tulee hyviä valmentajia omien lastensa mukana. Olen laskenut, että jatkuvuus on kunnossa, enkähän kokonaan vetäydy, vaan autan harjoituksissa sekä tarvittaessa peleissä ja turnauksissa. Lukion lentopallolinjan valmentaminen jatkuu, Raitala päättää.