Paikallispuolustusharjoituksen jatkoksi jaetaan tietoa kuntien luottamushenkilöille ja selvennetään työnjakoa kriiseissä – kokonaiskuvan saaminen yleensä rauhoittaa ja auttaa ymmärtämään, ketkä kaikki ovat turvallisuuttamme takaamassa

Tällä viikolla pidettävän PAPU Pirkanmaa 23 harjoituksen kalustonäyttely järjestettiin Multisillan ostoskeskuksella Tampereella. Sen jatkoksi on myös paikallisia infotilaisuuksia jokaisessa alueen kunnassa. Kuva: Seppo Kummala

Jatkoksi tämänviikkoiselle paikallispuolustusharjoitukselle järjestää Maanpuolustuskoulutus ry lauantaina aamupäivästä Pirkanmaan kaikissa kunnissa tilaisuuden, jossa esitellään MPK:n toiminnan lisäksi aluepuolustuskonseptia, puolustusvoimien kuntiin nimeämien yhteyshenkilöiden tehtäviä sekä yleisemminkin kriisinhallinnan työnjakoa.

– Oikeastaan suurin osa eteen tulevista kriiseistä on sellaisia, joita pelastuslaitos ja kunta hoitavat, ja käytännössä puolustusvoimat ei näy ihmisten arjessa kovin paljon. Helposti kuvitellaan, että vihreiden autojen saattue ratkaisee kaiken kriisitilanteissa, mutta itse asiassa puolustusvoimat alkaa näkyä vasta sotilaallisissa kriiseissä, joiden todennäköisyys täällä Pirkanmaalla on hyvin pieni, kuvailee Mikko Rissanen, yksi kolmesta Orivedelle nimetystä yhteysupseerista.

Lauantaina järjestetään kutsutuille kohderyhmille, pääasiassa kuntien luottamushenkilöille ja Maanpuolustuskoulutuksen toiminnassa aktiivisesti mukana oleville suunnattuja tilaisuuksia. Niiden tarkoitus on MPK:n piiripäällikön Matti Eskolan mukaan realismin herättäminen ja kokonaiskuvan luominen siitä, miten puolustusvoimat näkee yleisen turvallisuustilanteen maakunnissa. Lisäksi jaetaan tietoa siitä, mikä on tähän liittyen MPK:n koulutusten ja reserviläisjärjestöjen rooli.

– Siellä puhutaan puolustusvoimien varautumisesta sekä käsitellään muita sotilaalliseen valmiuteen liittyviä asioita. Alun perin nämä piti järjestää yleisötilaisuuksina, mutta totesimme, että MPK:n resurssit eivät tähän riitä, toteaa piiripäällikkö Eskola.

Kriiseihin varauduttava tehokkaasti jo ennalta ja työnjako mietittävä

Rissanen korostaa, että Suomessa ei ole, ei siis myöskään Orivedellä, yleistä kriisinhallintaorganisaatiota, joka ratkaisee kaikki tilanteet. Toiminta erilaisissa kriiseissä perustuu eri viranomaisten, kuten kunnan, pelastuslaitoksen, poliisin, hyvinvointialueen sekä yritysten, yhdistysten ja kansalaisten yhteistoimintaan.

– Kriiseihin varautuminen ja niiden hoito rakentuu normaaliolojen aikana. Keskeistä on viranomaisten työnjako, roolien tunnistaminen sekä valmiussuunnittelu ja -harjoittelu, Mikko Rissanen painottaa.

Tästä seuraa siis se, että kansalaisen näkökulmasta kriisien hoidossa tärkeimpiä toimijoita ovat pelastuslaitos ja kunnat. Ja siksi esimerkiksi juuri samana päivänä uusia jäseniä rekrytoivan palomieskerhon, Juupajoella VPK:n, sekä esimerkiksi SPR:n vapaaehtoistoiminta tukee kaikkien kriisien hoitoa.

Osana valmiussuunnittelua luotu linkkejä tiedonkulkua edistämään

Puolustusvoimien osalta Pirkanmaa 23 -harjoitus oli osa tätä valmiussuunnittelua ja -harjoittelua. Osana valmiussuunnittelua on todettu tarpeelliseksi vahvistaa puolustusvoimien ja muiden viranomaisten välistä tiedonkulkua sekä vastata asukkaiden tiedontarpeeseen mahdollisen sotilaallisen kriisin aikana.

Pirkanmaan alueella puolustusvoimat onkin nimennyt paikallisia reserviläisiä yhteyshenkilöiksi kaikkiin kuntiin. Kuntaa kohti heidän määränsä vaihtelee, esimerkiksi Orivedellä heitä on kolme.

Puolustusvoimien näkökulmasta yhteyshenkilöt ovat öljyä rattaissa paikallista yhteistyötä edellyttävissä tehtävissä toiminnan nopeuttamiseksi. Asukkaille paikalliset yhteyshenkilöt ovat sekä tiedonjakokanava puolustusvoimia koskevista seikoista, että kanava välittää asukkaiden huolenaiheita, kysymyksiä ja havaintoja puolustusvoimille.

– Olenkin kuvaillut asiaa niin, että ykkösvihollisemme on ”hevosmiesten tietotoimisto” eli poikkeustilanteissa liikkeelle lähtevät huhut. Yhteyshenkilöiden tehtävänä on katkoa siivet näiltä hevosmiesten tietotoimiston ja nykyään yhä useammin sosiaalisen median levittämiltä huhuilta, Rissanen tiivistää.

Yhteysupseereita nimetään tarpeellinen määrä kunnan kokoon suhteutettuna

Tilaisuuksien alkuun on valmisteltu lyhyt alustus myös yhteysupseerien roolista. Oriveden yhteysupseerit, jotka puolustusvoimat on nimennyt reserviläisistä, eli Jukka Immosen, Markus Reivalan ja Mikko Rissasen tunnistaa harjoituksissa ja mahdollisessa kriisitilanteessa katukuvassa armeijan maastovarusteista, jolloin yhteydenottaminen heihin on toivottavaa.

– Muuna aikana olemme tavallisia asukkaita, jotka ovat tiedonsaannissaan riippuvaisia tiedotusvälineistä kuten muutkin, Rissanen lisää.

Käsky tehtävään on kuitenkin käynyt, ja hän arvelee päätyneensä siihen ennen kaikkea laajan paikallistuntemuksen perusteella, onhan nykyinen sosiaali- ja terveysministeriön virkamies entinen toimintaryhmä Pomoottorin työntekijä.

Moni yhteysupseeri onkin samalla kunnassaan viranhaltija, jolloin yhteys kuntaorganisaatioon on luonteva ja jo valmiiksi olemassa.

Rissanen muistuttaa, että Pirkanmaa ja Orivesi ovat sotilaallisessa mielessä tukialuetta, jossa perustetaan muualle siirrettäviä joukkoja.

Tilaisuudessa katsotaan myös pelastuslaitoksen video ja kuullaan mahdollisesti kunnan edustajan puheenvuoro.

Leave a Comment