Rahoitusalan johtotehtävissä jo useamman vuosikymmenen toiminut orivesiläislähtöinen Riikka Laine-Tolonen tarkasteli Orivedellä vieraillessaan alansa ilmiöitä ja muistutti myös varautumisen tarpeellisuudesta.
– Poikkeusoloissa eläessämme pieni käteisvara on aina hyvä pitää lompakossa, vaikka enää 6 prosenttia suomalaisista maksaa ensisijaisesti päivittäistavaraostoksensa käteisellä.
Toinen puoli varautumista on hänen mukaansa se, että jopa Suomen pankki suosittelee niin sanottua maksamisen kotivaraa poikkeustilanteisiin. Niinpä jokaisella olisi hyvä olla asiointivälineet kahdesta pankista, siis tili ja pankkikortti sekä riittävästi käteistä muutaman päivän kulutukseen.
– Näin olisi mahdollisuus toimia silloinkin, jos johonkin pankkiin kohdistuu isoja verkkohyökkäyksiä.
Tosin kannattaa muistaa, että esimerkiksi Ukrainassa nettiyhteydet ovat 80-prosenttisesti toimineet sodan aikanakin, Laine-Tolonen sanoo.
Digitaalisesti hoidetaan jo 90 prosenttia pankkiasioinnista
Suurin muutos alalla lienee digitaalisen asioinnin jyrkkä kasvu. Se on muuttanut ja tulee edelleen muuttamaan pankkimaailmaa.
– Jo lähes 60 prosenttia suomalaisista käyttää pankkia älypuhelimella, ja 66 prosenttia suomalaisista ilmoittaa maksavansa laskunsa ensisijaisesti mobiili- tai verkkopankilla. Loput maksetaan lähes kokonaan e-laskuna tai suoramaksuna. Suuri osa asiakkaista on sitä mieltä, ettei muuta kaipaakaan, hän sanoo.
– Lieveilmiönä ovat digitaalisuuteen liittyvät huijaukset, joita voi tulla mistä tahansa. Koska rikolliset ovat entistä ketterämpiä, pankkiasioinnista voi turvallisuuden kasvattamiseksi tulla vielä monimutkaisempaa, jotteivät rikolliset niin helposti pääse väliin.
Laine-Tolonen ennustaa myös, että Suomeen tulee entistä enemmän ulkomaisia pankkeja, ja kilpailu alalla kovenee. Samanaikaisesti säätely lisääntyy, tulee yhä uusia velvoitteita ja vaateita.
Hän kiinnitti huomiota myös siihen, kuinka vähän pankkien konttoreita on enää jäljellä. Suomessa on lähes vähiten pankkikonttoreita 100 000 asukasta kohden koko Euroopassa.
Säätely lisääntyy ja asiointi jopa monimutkaistuu turvallisuuden vuoksi
– Lainsäätäjä myös haluaa, että pankit ovat turvallisia ja kunnossa, siksi pankkeja säädellään entistä enemmän ja pankit kyselevät asiakkailtaan mitä kummallisimpia asioita.
Tämä johtuu ennen kaikkea Euroopan laajuisesti sovitusta rahanpesun ja terrorismirahoituksen ehkäisystä.
– Myös kuluttajansuoja on parantunut, ja pankkien edellytetään aina neuvovan asiakasta asiakkaan edun mukaisesti, hän lisää.
Positiivisiakin muutoksia on näkyvissä. Koska pankit ovat hyvässä kunnossa, ne ovat myös isoja veronmaksajia ja kantavat näin yhteiskunnallista vastuutaan julkisten palvelujen turvaamisessa.
Samoin vihreässä siirtymässä pankeilla on mahdollisuus auttaa sijoittamaan vastuullisesti ja olla rahoittamassa yrityksiä, jotka toteuttavat vastuullista toimintaa ja tekevät oman osansa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Laine-Tolonen näki pankeilla olevan tässä merkittävä rooli.
Digitalisaatio etenee yhä enemmän kohti ääniohjattuja palveluita: maksaminen siirtyy osaksi tilaamista ja siitä tulee ääniohjattua.
– Yhä nopeammin pääsee rahoistaan eroon, tokaisi joku kuulijoina olleista eläkeläisistä.
Samanaikaisesti on palattu ”normaaliin” korkomaailmaan, jossa on mahdollisuus saada talletuskorkojakin.
– Aikanaan Jyväskylässä kesätöissä opastin asiakkaita maksuautomaatin käyttöön, mutta ne tulevat kyllä häviämään.
Rahanpesun torjuntaan haetaan koko ajan uusia keinoja
Joku kuulijoista kysyi, miten rahanpesua eli rahojen rikollisen alkuperän häivyttämistä estetään.
– Pankit tunnistavat asiakkaansa ja tietävät heidän normaalikäyttäytymisensä. Ne tekevät todella paljon seurantaa ja monitorointia poikkeamien havaitsemiseksi, ja lisää turvavälineitä kehitetään koko ajan, hän kiteytti.
Asiakkaidenkaan ei siksi kannata hermostua, vaikka pankki tuntuisi kyselevän ihan kummallisia. Mutta salasanoja pankki ei kysele, se kannattaa myös muistaa. Tästä päästiinkin alustuksen käytännönläheiseen osioon, pankkihuijausten torjumiseen, josta myös paikalla olijoilla oli omakohtaista kokemusta.
Keskustelu alustuksen jälkeen kävi vilkkaana.
Yleinen mielipide oli, että digitalisaation vain lisääntyessä vanhoja ihmisiä kyykytetään yhä enemmän.
– Jos ei pysty käyttämään korttia tai sitä ei ole, miten enää saa käteistä, kun pankkikin on auki ehkä vain yhtenä päivänä viikossa muutaman tunnin, kysyi joku.
Myös kaupan kassalta käteistä voi nostaa – mutta pankkikortti siihenkin tarvitaan
Laine-Tolonen muistutti, että nykyään myös monen kaupan kassalla voi nostaa käteistä – mutta kortti ja tunnusluku siihenkin tarvitaan.
– Henkilökohtaisen palvelun saanti erityisesti päivittäisasioinnissa on monelle ikäihmiselle todellinen ongelma, koska siihenkin on osattava tilata aika etukäteen, huomautti puolestaan Mirja Jaskari.
– Se on hyvä esimerkki yhteiskunnan polarisoitumisesta ja kaikkien pankkien haaste, myönsi Riikka Laine-Tolonen.
Hän neuvoi, että puhelinpalvelussa voi antaa valtuutuksen asioidensa hoitoon, ja pankistakin siihen saa tarvittavan lomakkeen. Ja myös pankista tuleviin kysymyksiin kannattaa vastata, muuten ei kohta pääse asioimaan kuin rajoitetusti tai kohta ei ollenkaan, johtuen rahanpesun estosäännöksistä.
– Palautteenne ei ole minulle yllätys, mutta sitä on aina terveellistä saada, vieras tunnusti.
Hän muistutti, että jokaisen kannattaisi tehdä edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto ajoissa kuntoon, ja että kaksivaiheinen tunnistautuminen on tehty asiakkaan turvaksi.
Kuolinpesien hoitamisen monimutkaisuuttakin sivuttiin. Laine-Tolonen tiesi, että parhaillaan mietitään yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyönä, miten sitä voitaisiin tehdä helpommaksi.
Aivan viimeksi hän muistutti kuluttajansuojaan vuodenvaihteessa tulleesta merkittävästä parannuksesta. Sen mukaan puhelimitse tehty kauppa vaatii aina erillisen hyväksymisen kirjallisesti. Saatetaanhan varsinkin ikääntyneille ihmisille myydä tuotteita tai palveluja, joita he eivät tarvitse.
– Tämä on iso ja hyvä parannus, hän sanoi.
Juttua on muokattu 3.3.2023 klo 15.55: Jutun otsikkoa on muutettu lisäämällä sana Suomessa.
