Viime viikkoina on huomiota herättänyt Taysin tiloissa toimivan päivystyksen eli Acutan kriisiytynyt tilanne. Siellä joudutaan ensiaputoimien ja välittömän hoidon jälkeen pitämään potilaita, koska heille ei ole osoittaa jatkohoitopaikkaa.
Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen otti viime tiistain hyvinvointialue-infossa kantaa tähän koko ajan pahentuneeseen tilanteeseen.
– Kiireellinen ja päivystyshoito turvataan kaikissa tilanteissa, ja voimavarojen riittämiseksi kiireetöntä hoitoa vähennetään Taysissa tilapäisesti vuodenvaihteessa. Kunnat ja Tays ovat lisänneet ylimääräisiä hoitopaikkoja ja tammikuussa avataan Taysiin kokonaan uusi jatkohoito-osasto, jotta potilaat eivät odota jatkohoitoa Acutassa.
– Yli kuusi tuntia Acutassa jonottaneiden määrä onkin saatu puolittumaan ja tilanne Acutassa on tällä hetkellä kiireinen, mutta hallinnassa, Kuosmanen kertoi. Myös Acutaan hakeutuneiden määrä on aivan viime aikoina pienentynyt noin viidenneksellä.
Samoin Sydänsairaalassa ja Coxassa potilaspaikat ovat täynnä, joten äärirajoilla mennään. Tähän onkin mietittävä myös pidempiaikaisia ratkaisuja. Ongelman juurisyiksi Kuosmanen luetteli henkilöstöpulan, työmarkkinahäiriöt, taustalla vaikuttaneen koronan sekä väestön ikääntymisen. Nopeita ratkaisuja ei edes ole näköpiirissä.
– Tarvitaan useamman vuoden kehittämistyö, esimerkiksi kotisairaalatoiminnan kehittäminen koko Pirkanmaalle, teknologian hyödyntäminen erityisesti kotihoidon tukena ja ensihoidon hyödyntäminen uusilla tavoilla. Resurssit ovat olleet erilaiset eri kunnissa eikä pienimmillä toimijoilla ole ollut edes mahdollisuutta investoida tällaiseen, joten nyt pitää tarkastella kokonaisuutta, Kuosmanen linjasi.
Kunnilta pyydetty lisäpaikkoja, pyyntöön osa vastannutkin
Hyvinvointialueen johto kertoi, että kuntien kanssa on myös neuvoteltu siitä, miten ne voisivat helpottaa Acutan tilannetta lisäämällä tilapäisesti omia vuodeosastopaikkojaan. Orivedellä tähän ei ole ollut mahdollisuuksia henkilöstötilanteen vuoksi, mutta pientä joustoa on sentään voitu tehdä.
– Meillähän on täällä maksimissaan 20 paikkaa, mutta siihen ei välttämättä joka päivä päästä, ja se johtuu henkilöstön määrästä. Emme saaneet sijaisia jouluajaksi ja koronaa on ollut aika paljon henkilökunnassa. Juuri nyt on käytössä 18 paikkaa, ja siihen määrään on tarpeeksi henkilöstöä, kertoi osastonhoitaja Tiina Lähteenmäki torstaina Oriveden vuodeosaston tilanteesta, joka on koko loppuvuoden ollut aika samanlainen.
Orivesiläiset ovat kuitenkin päässeet jatkohoitoon kotipaikkakunnalle melko hyvin. Joka viikko heitä tulee Hatanpään jatkohoitotiimin kautta, ammattilaisten kielellä uomataan.
Käytössä on nimittäin UOMA-järjestelmä kaikissa terveyskeskuksissa, näin Acutan hoitajien ei tarvitse soitella pitkin maakuntaa, vaan järjestelmän kautta potilaat uomataan jatkohoitoon.
– Siellä (Hatanpäällä) työntekijä katsoo, kuka on pisimpään jonottanut, kun potilaspaikka vapautuu, sillä lailla se marssijärjestys menee. Iltaisin ja viikonloppuisin Acuta uomailee suoraan itse. UOMA:n ansiosta paikat eivät ole tyhjillään ja tiedetään, missä on vapaita vuodepaikkoja, Lähteenmäki selvittää.
– Alkusyksystä tilanne oli pahempi, kun niin moni jonotti täältä asumisyksikköihin, ja saatiinkin heitä sinne. Asumisyksikköpaikkaa odottavat ovat täällä tavallaan väärässä paikassa, sillä he vaativat vain huolenpitoa, ei varsinaista hoitoa, hän lisää.
Tällä viikolla neljä odotti vuodepaikkaa Orivedelle, yksi kyettiin ottamaan
Torstaina Lähteenmäki näki koneeltaan, että maanantaina oli neljä potilasta jonossa Orivedelle, se on hänestä melko iso osuus 18:aa paikkaa ajatellen. Yhden heistä hän saikin jo otettua.
– Otettiin tähän vähän kuin ylipaikalle yksi ennakoiden jo seuraavan päivän kotiutustilannetta, mekin on yritetty täällä joustaa, hän kuvaili.
Tamperelaisiakin on Oriveden vuodeosastolla ollut hoidettavana pitkin syksyä, he ovat tulleet Acutasta jatkohoitoon iltaisin ja viikonloppuisin, arkena heitä ei ole otettu.
– Ennen Särkänkoodin valmistumista, kun laitospaikat eivät yhtään vetäneet, meillä oli täällä myös käytännössä vakituisesti asuvia. Yksikin mies odotti viisi vuotta Tähtiniemeen pääsyä. On ihan viisasta, että akuuttipaikkoja on vähennetty ja lisätty tehostetun palveluasumisen paikkoja, Lähteenmäki sanoo.
Hän painottaa, ettei vuodeosasto ole vain säilytyspaikka, vaan potilaita pitää oikeasti ehtiä hoitamaan. Siksi ei ole järkeä täyttää osastoa ääriään myöten, elleivät hoitajat ehdi heitä hoitaa. Myös koronaa on henkilökunnan keskuudessa ollut yllättävän paljon, ja sen on moni sairastanut uudestaankin.
Miten tuleva hyvinvointialue näkyy vuodeosastolla?
– Suurin piirtein tiedetään, kuka meidän esihenkilömme on. Koko Pirkanmaan vuodeosastot on jaettu hallinnollisesti kolmeen alueeseen; Pirkkalan ja Ylä-Pirkanmaan kanssa ollaan pohjoista aluetta. Hoitotyön päälliköt ja hallintoylilääkärit johtavat näitä terveyskeskusosastoja, nimet on kuultu, muttei vielä tavattu. Organisaatiokaaviossa olemme lähisairaalat-palkissa, Lähteenmäki selvittää.
