Janakkalan Leppäkoski, josta Tuula Sipilä on syntyisin, oli aikanaan kolmen tiilitehtaan kylä. Hänen kouluaikoinaan Janakkalan musiikkikoulu oli voimissaan, ja sitä johti tarmokas Laila Porthan.
– Sellaiset hahmot ovat luomassa hienoa pohjaa musiikin harrastamiselle. Siellä oli hyvät opettajat ja nuoriso-orkesteri, jota johti Hannes Koivula. Sain kokemusta yhteissoitosta ja yhdessä soittaminen on kivaa- ajatuksen, paljon esiinnyttiinkin eri tilaisuuksissa.
Omille viuluoppilailleen Tuula Sipilä jaksoi muistuttaa, että nuotinlukutaidosta on hyötyä, vaikkei musiikista ammattia tulisikaan. Hän myöntää itselleenkin olleen hyötyä, kun äiti potki suorittamaan musiikkiopiston loppuun. Viulun hän valitsi soittimekseen seitsenvuotiaana.
– Meidän nuoriso-orkesterista kaksi soittaa nyt Radion sinfoniaorkesterissa ja Laura Airola toimii viulistina Riku Niemen orkesterissa. Aina käyn heitä kuuntelemassa, kun lähelle sattuvat.
Tuula Sipilän taidot karttuivat opettajakoulutuksessa Jyväskylässä, missä hän innostui vapaasta säestyksestä hyvän opettajan myötä.
Hän korostaa olevansa vain musiikin harrastaja, mutta kohtuullisen usein hänet kuitenkin nähdään viuluineen esiintymässä tai pianon ääressä.
Kylätoiminta suurin innostuksen lähde
Esiintymiset lähtivät oikeastaan kylätoiminnan piiristä, kerran Hirtolahden Jukka pyysi veteraanilaulajia säestämään ja niin se menee: yksi esiintyminen poikii seuraavan.
– Että lähden aina uudestaan, siihen kai innostaa eniten myönteinen palaute. Joku on kysynytkin minulta: miten sä aina jaksat? Saan siitä kuitenkin paljon myös itselleni: olen mukana vaihtelevissa kokoonpanoissa, laulatan vanhempaa väkeä, välillä ohjaan lasten esityksiä ja vedän ihan perusyhteislauluja, esiinnyn kylän juhlissa ja Taidemyllyllä, se kaikki on minulle täyttä elämää!
Taidemylly oli aiemmin Tuula Sipilän appiukon paikka, josta hän on ollut nyt viisi vuotta vastuussa. Vanha mylly Pajulantien varressa, Eräjärven perukoilla, jossa jyrkkä koski laskee Eräjärveen, on noin 15 vuotta tarjonnut tekemistä ja näkemistä. Telle Tamminen sen aikanaan aloitti, ja Tuula Sipilä on tyytyväinen saadessaan olla osa jatkumoa.
– Meillä on siellä nyt joulukalenteri, joka alkoi 14. joulukuuta ja jatkuu aattoon asti. Joka päivä esitellään uusi taideteos, jonka myös kuvaan nettiin. Ovet avautuvat iltahämärissä pariksi tunniksi, ja poiketakin siellä voi, hän kertoo.
– Minua inspiroi kovasti Suomen kylien Avoimet joulukylät -tapahtuma, jossa Eräjärvi on mukana peräti neljällä kohteella: Lounarin joulupuuro, Eräjärven joulutori, Vihasjärven kansakoulun joulu sekä Taidemylly, joka valmisteltiin yhdessä Lahtisen Soilen kanssa.
Hän sanoo kunnioittavansa kovasti yrittäjiä, jotka lähtevät elävöittämään kyläkoulua tai ottavat hoitoonsa sellaisen rakennuksen kuin esimerkiksi Walleniuksen Wapriikki.
– Olisiko parempi vaihtoehto, että ne rapistuisivat tyhjillään, vailla käyttöä?
Siksi Sipilä lähti mielellään viime viikollakin pitämään Korkeakoskella musiikkihetken yhdessä Vesa-Matti Hannun kanssa, johon oli musiikkijutuissa tutustunut. Yleisö innostui myös esittämään toiveita, joita soittajakaksikko parhaansa mukana toteutti, ja välillä laulettiinkin yhdessä.
– Ei se ole suuri uhraus eikä tunnu työltä, jos toisten iloksi muutaman kappaleen soittaa.
Yhdeksi soittotaipaleensa kohokohdaksi hän nimeää sen, kun he olivat vain sitä keikkaa varten kootun Sirmakka-yhtyeen kanssa esiintymässä viime kesänä Kyynärön lavan 75-vuotisjuhlassa.
– Musiikki on yhteispeliä, paljon mukavampi on yhdessä soittaa ja monen musiikki-ihmisen kanssa olen täällä sen ansiosta ystävystynyt!
Eräjärvi-biisikisan voittokappale sai jatkoa Villasukkabluesista
Joitakin vuosia sitten järjestettiin Eräjärvi-biisikisa, jonka Tuula Sipilä voitti Eräjärvi-valssilla. Sanat nousivat mieleen ihan vaan lenkillä.
– Ei säveltäminen helppoa ole, jos ajattelee vaikka nuotintamista, enkä koe olevani oikein runoilijakaan. Hauska projekti se kuitenkin oli! Valssi on kuultavissa Ekyn tekemällä cd:llä, jolle Sinikka Uotila sen lauloi.
Tuorein Tuula Sipilän tekemä laulu on Villasukkablues, jonka ensiesitys piti olla viime vuonna Eräjärven itsenäisyysjuhlassa, mutta se sai paikallisen ensiesityksensä vasta tänä vuonna. Orivedellä se kuultiin jo Kampuksella eläkeläisten juhlassa.
– Vaikka nimessä on blues, se ei ole mitenkään surullinen: ”Villasukat jalkaan, juoksukisa alkaa – säässä kuin säässä, villasukka jäässä, villasukka-villasukka-blues!” Aihioita siihen mietin pianon ääressä ja lauleskelin kännykkään, se on aika nopeasti tehty ajankohtaisesta aiheesta.
Musiikkiin ja kuvaamataitoon erikoistunut luokanopettaja kuvailee olevansa lähinnä lasten esitysten valmistelija, ja siitä hän nauttii.
Kipsaus jätti käteen rajoitteen, mutta ei estä soittoa
– Käteni ei taivu ihan kuin viulistilla pitäisi, mutta se on pieni rajoite, jota kompensoin soittotekniikalla. Käteni meni 12-vuotiaana poikki kahdesta kohtaa koulun jääkiekossa, ja kipsauksessa luut eivät luutuneet ihan kohdalleen, hän näyttää asettaen kätensä rinnakkain.
Pianoa olisi helpompi soittaa, mutta viulu on näppärä napata mukaan.
– Käy se soitto näinkin, ja kukapa sitä olisi täydellinen, hän nauraa.
Esiintyminen säestäjän kanssa on Tuula Sipilälle vähän kuin orkesterisoittoa. Hän toimii mieluummin osaltaan kylätoiminnan elävöittäjänä kuin soittaisi orkesterissa, se olisi aika sitovaakin.
TUULA SIPILÄ
- syntynyt 1974 Janakkalan Leppäkoskella
- kävi Janakkalan musiikkikoulun, soitti myös sen nuoriso-orkesterissa
- opiskeli luokanopettajaksi Jyväskylässä, erikoistunut musiikkiin ja kuvaamataitoon
- tehnyt opettajantöitä eri paikkakunnilla ja eri kouluissa
- muutti noin 10 vuotta sitten Eräjärvelle, kaksi poikaa, 9-vuotias ja eskari-ikäinen
- mukana kylätoiminnassa Eräjärven kyläyhdistyksissä
- pitää Taidemyllyä Pajulantien varressa
- ohjannut aiemmin kansalaisopiston muskaria
- opetti useammalle viuluoppilaalle alkeita.
