Aikanaan Juupajoelta kotoisin olevalla Ilona Tolmusella oli kaksi vaihtoehtoa. Joko hän lähtisi opiskelemaan Jyväskylään opettajaksi tai sitten tuottajaksi Tampereelle. Aivan heti koulujen ovet eivät Tolmuselle auenneet.
– Välivuotta vietin koulunkäyntiavustajana Eräjärven koululla. Sinä aikana kirkastui, mitä halusin elämässäni tehdä.
Välivuoden jälkeen Tolmunen valittiin opiskelemaan Tampereelle TAMKiin. Opintojen aikana hän tuotti monta lyhytelokuvaa ja järjesti samaan aikaan Orivedellä tunnettua Reikäreuna-festivaalia.
– Ne vuodet opettivat tosi monia taitoja, joita tarvitsen työssäni edelleen. Reikäreunan kautta opin myös asenteen, että itse voi tehdä ja järjestää mitä vaan, Tolmunen kuvailee.
Lue myös: ”Rehellisesti röyhkeä” Reikäreuna – yksi festarin omaleimaisista ideoista oli Kylpytynnyri-Kino
Uran alkutaipaleella Tolmunen siirtyi työtehtävästä ja projektista toiseen. Kokemusta karttui. Kun Tolmunen työskenteli tuotantoyhtiö Madessa kutsui silloinen toimitusjohtaja hänet eräänä päivänä puheilleen ja kertoi olevansa siirtymässä toisiin tehtäviin. Hän kysyi, haluaisiko Tolmunen jatkaa yrityksen johdossa. Tolmunen vastasi kyllä.
– Minulla oli sylissä puolivuotias esikoinen, mutta en epäröinyt hetkeäkään. Tämä oli sitä, mistä olin aina haaveillut.
”Ette te voi ensimmäiseksi lähteä tekemään kansainvälistä elokuvaa”
Tolmunen tapasi Sydänpedon ohjaajan Aino Sunin ja kuvaaja Kerttu Hakkaraisen yhteisessä lopputyöelokuvassa TAMKissa vuonna 2012. Sydänpedonkin taustalla oleva suomalais-ranskalainen yhteistyö sai alkunsa jo tuolloin, kun kolmikko tapasi elokuvafestivaaleilla ranskalaisen tuottajan Sebastien Aubertin.
Suni ja Tolmunen kypsyttelivät yhdessä Aubertin kanssa ideaa pitkästä elokuvasta, joka kuvattaisiin Ranskassa.
– Prosessi oli todella pitkä. Haimme rahoitusta, emmekä aina sitä saaneet. Jossain vaiheessa tajusimme, että päätuottajuus pitää olla Ranskassa, jotta saisimme sikäläiset rahoittajat mukaan, Tolmunen kertoo.
Myöhemmin yhteistyö laajeni myös Saksaan.
Sydänpeto on Tolmusen ensimmäinen kokopitkä tuotanto.
– Moni sanoi meille, että ette te voi ensimmäiseksi lähteä tekemään kansainvälistä elokuvaa, se on liian hankalaa. Mutta niin vain me sen teimme.
Elokuva-ala on Tolmuselle kutsumus
Yhteistyökumppanit löytyivät eri projektien kautta alalla verkostoituen. Keskeisin yhteistyökumppani on Sebastien Aubert, joka on tukenut tekijöitä alusta saakka.
– Sebastienin kanssa olemme nyt tehneet monta yhteistä projektia ja yhteistyö aivan varmasti jatkuu, Tolmunen toteaa.
Sydänpeto oli tekijöilleen haastava ja opettavainen elokuva.
– Esimerkiksi pääosan esittäjä Elsi Sloan opetteli ranskan kielen ja jopa räppää ranskaksi. Minulle tämä elokuva opetti, miten kansainvälinen projekti rakennetaan ja rahoitetaan, Tolmunen tiivistää.
Elokuva-ala on Tolmusen mukaan haastava ja epävarmuus tekijöiden jatkuva kumppani.
– Elän elämääni projekti kerrallaan. Ennakoitavuutta ei ole kovin pitkälle. Kääntöpuoli on kuitenkin vapaus, saan tehdä töitä kiinnostavien projektien ja ihmisten kanssa.
Vaikka heikkoina hetkinä alanvaihto käy mielessä, on elokuva-ala Tolmuselle kutsumus.
– Meillä tekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiset ihmiset ja ryhmät pääsevät ääneen, miten asiat esitetään. Mahdollisuus vaikuttaa on minulle se, joka tässä alassa kiehtoo.
Pia Autero