Oriveden ympäristölautakunta päätti juhannuksen alla, että kaupunki lähtee mukaan KVVY Tutkimus Oy:n selvityshankkeeseen, jossa tutkitaan kalojen elohopeapitoisuuksia. Viime vuosien selvitykset ovat paljastaneet, että Etelä-Suomen järvien kalojen elohopeapitoisuudet vaihtelevat erittäin paljon ja pahimmillaan pitoisuudet ovat varsin korkeita.
Erityisesti happamoitumishistorian omaavissa järvissä on havaittu yllättävän korkeita elohopeapitoisuuksia, vaikka itse happamoituminen onkin kääntynyt neutraloitumiskehitykseksi. Pahimmillaan esimerkiksi oman mökkijärvensä kaloja syövillä metyylielohopean suurin turvallinen saanti saattaa ylittyä jo muutamalla kala-aterialla kuukaudessa.
Pirkanmaalta tutkimustuloksia tästä on varsin vähän. Rekisteristä löytyvät elohopeatiedot ovat hyvin hajanaisia ja peräisin lähinnä pienikokoisista ahvenista, joiden perusteella ei voida arvioida suurempien kalojen pitoisuuksia ja todellista riskiä.
KVVY Tutkimus Oy onkin kesäkuun alussa lähettämässään kirjeessä esittänyt, että Oriveden kaupunki osallistuisi vuosina 2022-2023 yhteensä 4 800 eurolla Oriveden alueella sijaitsevien järvien kalojen elohopeapitoisuuksien selvittämiseen. Arvonlisäveroa ei tästä tule maksettavaksi.
Oriveden alueella on runsaasti aikoinaan happamoituneita järviä ja alueen järvien elohopeatilanteen selvittäminen olisi tarpeellista. Myös paikallisilla ranta-asukkailla on ehdotuksen mukaan kiinnostusta asiaan ja halukkuutta osallistua näytekalapyyntiin.
Kalanäytteitä otetaan kolmesta järvestä
KVVY Tutkimus Oy esitti kolmen Oriveden alueella sijaitsevan riskijärven kalojen elohopeapitoisuuksien tutkimista, ja ympäristölautakunta hyväksyi esityksen mukaan lähdöstä.
Järvet valittaisiin vedenlaatutietojen ja kalojen saatavuuden perusteella. Kohteiksi valittaisiin sellaisia järviä, jotka ovat olleet pahoin happamoituneita 1980-1990-luvuilla ja joista kaloja on saatavissa paikallisilta ranta-asukkailta, esimerkiksi Ralakejärvi, Iso Petäjäjärvi, Iso Vuorijärvi, Siikajärvi ja Ukonjärvi.
Kaikilta kolmelta valittavalta järveltä pyritään saamaan noin 20 erikokoisen ahvenen otos. Kaloista kirjataan perustiedot (pituus, paino, sukupuoli), määritetään kokonaiselohopeapitoisuus ja otetaan ikänäytteet mahdollista myöhempää tarkastelua varten.
Kaikilla kolmella tutkittavalla järvellä pyritään määrittämään elohopeapitoisuuden kasvu kalan koon kasvaessa, jolloin voidaan arvioida, kuinka usein tietyn kokoisia kaloja voidaan turvallisesti syödä.
Kolmen riskijärven tulosten perusteella voidaan hyvin arvioida, onko laajemmalle elohopeaselvitykselle tarvetta Oriveden alueella.
Näytekalapyynti ja määritykset ajoittuisivat vuodelle 2022 ja raportointi vuodelle 2023. Näin kustannuksetkin jakautuisivat kahdelle vuodelle.
