Harva länkipohjalainen tietää, että kylällä valmistetaan robotteja.
Tieteiselokuvista tutut robotit kuitenkin ovat varsin erilaisia kuin Ari Honkasen HHIRobotics Oy:n tiloissa valmistuvat tilaustyönä erilaiset robottisovellukset.
Länkipohjasta robotit lähtevät ympäri Suomea erilaisten teollisuusalojen tarpeisiin.
– Robotteja käytetään monessa paikassa, esimerkiksi hitsauksessa, pakkaamisessa tai kappaleiden käsittelyssä. Asiakkaan tarpeista ja toiveista robottia lähdetään rakentamaan. Usein roboteilla pyritään korvaamaan sellainen työvaihe, johon ei tahdo työn raskauden, vaarallisuuden tai vaikkapa likaisuuden takia löytyä työntekijöitä.
Robotin runko-osat tulevat valmiina, ja niihin aletaan sitten rakentamaan robotin ”työkalua” eli osia, jotka tekevät halutun työn.
– Runkoja eli ”käsivarsia” on monen kokoisia. Rungon mukana tulee aina myös keskusyksikkö, johon ohjelmoidaan haluttu toiminto. Ohjelmointia tehdään yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa, vaikka jonkin verran osaan sitä itsekin.
Asiakkaan luona käynnistä on apua
Ohjelmointia mieluummin Ari Honkanen vaivaa päätään luovilla ratkaisuilla. Robotit ovat harvoin täysin samanlaisia, ja rakentamisessa tarvitaan soveltamista ja ongelmanratkaisutaitoja.
Usein Honkanen käy asiakkaan luona tutkimassa tuotantoprosessia ja kuuntelemassa mahdollisesti työtä tällä hetkellä tekeviä ihmisiä, jotta robotti vastaisi mahdollisimman tarkasti asiakkaan tarpeita.
– Työntekijöiden vinkit ja neuvot auttavat usein. Kun näen, miten ihminen työn suorittaa, on helppo toteuttaa vaihe robotilla.
– Ja tietenkin tässä täytyy olla myös myyntimies ja vinkata asiakkaalle, miten työ hoituisi robotilla. Ja joskus täytyy asiakasta opastaa, miten robotista saisi irti maksimaalisen hyödyn. Asiakas on voinut hommata robotin yhden asian tekemiseen eikä huomaa, että sillä voi tehdä muutakin.
Teollisuusrobotit toimivat suojatussa ympäristössä, jossa lähellä ei ole ihmisiä.
Olemassa on myös cobotteja eli yhteistoiminnallisia robotteja, jotka on suunniteltu toimimaan yhdessä ihmisen kanssa vuorovaikutuksessa turvallisesti samassa ympäristössä.
Vanhaa ei kannata heittää hukkaan
Perusrobotti maksaa suunnilleen keskihintaisen auton verran mutta oheis- ja turvalaitteet lisäävät hintaa.
Robotit eivät olekaan kertakäyttötavaraa, vaan Ari Honkanen myös huoltaa ja korjaa robotteja. Roboteillakin on kierrätysmarkkinat, joilla vanhoja robotteja tai niiden osia vaihdetaan.
– Vanhaa robottia ei kannata heittää nurkkaan, sillä joku toinen voi siitä vielä hyötyä. Niitä voidaan myös muokata toiseen tehtävään.
Tällä hetkellä haasteita tarjoaa eniten maailmanlaajuinen komponenttipula.
– Suurin osa elektroniikkakomponenteista tulee Aasiasta, ja siellä korona vaikeuttaa edelleen tuotantoa. Vaihtoehtoisten osien etsiminen vie aikaa ja viivästyttää projektien valmistumista. Tämäkin projekti on odottanut jo lähes puoli vuotta osia, kertoo Ari Honkanen osoittaen hallissa seisovaa isoa teollisuusrobottia.
Vaikka usein jo asiakkaan kanssa jutellessa Honkasen mieleen tulee, miten asia ratkeaa robotin avulla, tulee eteen myös pidempää pähkäilyä vaativia tilauksia.
– Toisinaan työpäivä venähtää mielenkiintoisen ongelman parissa 10–12 tuntiin, ja joskus seuraavan vuorokauden puolelle. Myös automatkoilla ehtii pohtimaan kaikenlaista. Vielä ei ole tullut eteen sellaista asiakkaan toivetta, josta olen heti ajatellut, että tähän en kykene. Monia epätoivon hetkiä kyllä on tullut eteen, nauraa Ari Honkanen.
Jos ongelma ei tahdo ratketa, apua voi löytyä toisten robotikkojen mielipiteistä ja kokemuksista. Yhteistyötä tehdään niin Suomen kuin Euroopan kollegoiden kanssa.
Ja jos täydellinen jumi tulee eteen, ajatuksia voi tuulettaa luonnossa.
– Kyllä hetki luonnossa tai vaikka puiden halkomisessa yleensä auttaa ajatuksia kulkemaan luovemmin.
