Pirkanmaan käräjäoikeus käsitteli helmikuussa orivesiläisyrityksen Kangasalan työmaalla vuonna 2019 tapahtunutta onnettomuutta, jossa työntekijän jalka oli vahingoittunut työtoverin kytkettyä laitteen päälle havaitsematta toisen työntekijän olevan sen päällä.
Tästä seurasi työnjohtajalle sakkotuomio työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Työnantajan piti maksaa työntekijälle myös korvausta kivusta ja särystä.
Samassa oikeudenkäynnissä puitiin myös syytettä toisesta työturvallisuusrikoksesta samaa työnjohtajaa kohtaan. Syytekohdassa oli kysymys toistuvasta työntekijän epäasiallisesta ja häiritsevästä kohtelusta, mutta syyte hylättiin näytön puutteessa.
Oikeudenkäyntipöytäkirjassa ronskin kielenkäytön todettiin olevan normaalia työmaalla, ja myös työntekijä itse oli jossakin vaiheessa saanut työnantajaltaan varoituksen kielenkäytöstä.
Samoin syytetty työnjohtaja oli saanut työnantajalta häirintäepäilysten takia varoituksen, jonka perusteita hän ei tosin hyväksynyt.
Huumoria vai asiatonta puhetta?
Työmaaolosuhteet olivat poikkeukselliset, koska siellä oleskeltiin useita vuorokausia yhtäjaksoisesti ja myös nukuttiin työnantajan järjestämissä majoitustiloissa työvuorojen välillä.
Koska työntekijät ovat tiiviissä yhteydessä keskenään, tulevat he väkisin tietämään työyhteisön muiden jäsenten yksityisasioita. Työntekijän itsekin kerrottiin usein osallistuneen huumorin viljelyyn.
Hän itse koki, että raja asiallisen ja asiattoman käytöksen välillä ylittyy silloin, kun asiaton tai kaksimielinen käytös pyritään verhoamaan huumoriksi ja se kohdennetaan johonkin paikalla olevaan henkilöön.
Näyttö ei kuitenkaan riittänyt osoittamaan, että vastaaja olisi menetellyt syytekohdassa kuvatulla tavalla.
Työntekijä oli jäänyt näkymättömiin, kone käyntiin
Kahdessa muussa syytekohdassa oli kysymys työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Työnjohtajaa syytettiin siitä, että hän oli laiminlyönyt velvollisuuden jatkuvasti tarkkailla työtapojen turvallisuutta.
Työntekijöille annetun ohjeistuksen mukaan huoltoja tehtäessä koneet on sammutettava kokonaan. Ohje oli annettu perehdytysvaiheessa ja siitä muistutettiin työsuhteen kestäessä. Lisäksi oli korostettu, että kontaktin säilyttäminen vuoropariin on tärkeä seikka.
Työnjohtaja seurasi koneiden sammuttamista, jos oli paikalla, mutta ei yhden todistajan arvion mukaan tiennyt tämän ohjeen noudattamisen laiminlyönneistä.
Onnettomuuspäivänä työpari oli pitänyt huoltotauon ja vaihtanut rikkoutuneet koneenosat. Asianomistaja oli tämän jälkeen lähtenyt noutamaan koneelle jääneitä metallilätkiä, kun työkone oli käynnistetty. Koneen päälle mennyttä työntekijää ei käynnistystaululta näkynyt todennäköisesti sen takia, että hän oli ollut kyykyssä tai kontallaan.
Ennen turmaa molemmat työntekijät olivat käynnistystaululla noin metrin etäisyydellä toisistaan. Kytkiessään liikkuvan laitteenosan päälle toinen työntekijä oletti, että hänen työparinsa tiesi sen kytkemisestä. Tämä oli kuitenkin ilmeisesti juuri silloin puhelimessa. Selvittämättä jäi, oliko tällä vaikutusta turman tapahtumiseen. Koneen käydessä kommunikointi ei onnistu huutamalla.
Yksityispuhelun puhuminen huoltotöiden aikana on vastoin annettuja ohjeita. Ohjeistus oli, että vuoropariin otetaan yhteyttä puhelimitse. Loukkaantuneen työntekijän mukaan puhelu ei haitannut huoltotyön toteuttamista.
Ristiriitaisia toimintatapoja virran sammuttamisessa
Työntekijöitä oli asianomistajan mukaan ohjeistettu kytkemään huollon ajaksi mahdollisimman vähän laitteen toimintoja pois ajan säästämiseksi. Osa todistajista kertoi, että koneet piti kytkeä 0-virtatilaan huoltotoimien ajaksi, ja tässä näyttää olleen ristiriitaisia käytäntöjä.
Turmahetkellä moottori olikin käynnissä täysillä kierroksilla ja generaattori oli päällä. Loukkaantumisen aiheuttanut laitteen osa kytkettiin erikseen päälle ja se käynnistyi viiveellä kovaa meteliä pitäen.
Oikeudenkäyntiselostuksessa kerrotaan, että useamman todistajan mukaan kyseinen vaarallinen työtapa ei ole yksittäinen virhearviointi, vaan varsin normaalisti käytössä ollut tapa huoltaa konetta.
Tästä käräjäoikeus teki johtopäätöksen, että vaarallinen työtapa olisi tullut ilmi asianmukaisesti toteutetussa suoritusportaan työn valvonnassa. Koska kyse on puutteellisesta valvonnasta, ei työturvallisuusmääräyksen vastaisen tilan syntymistä voi pitää ennalta-arvaamattomana. Siten yhtiön toiminnassa on valvontavelvollisuuden laiminlyönnin osalta syyllistytty työturvallisuusrikokseen.
Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että yrityksen johto olisi tiennyt suorittavan työn valvonnan puutteellisuudesta. Samoin näyttämättä on jäänyt se, että laiminlyönti olisi johtunut työnantajien edustajien puutteellista organisoinnista tai keskinäisestä vastuutuksesta. Näistä syistä johtuen toimitusjohtajan syyte hylättiin.
Vastatessaan syytteisiin toimitusjohtaja totesi, että hän on voinut luottaa siihen, että työnjohtaja huolehtii valvonnasta asianmukaisesti, kiertää aktiivisesti työmaalla perehdyttäen työntekijöitä ja seuraa työmaalla tapahtuvaa toimintaa.
Osittainen laiminlyönti toi sakot, yhteisösakkovaatimus hylättiin
Ohjeella koneen sammuttamisesta kokonaan huoltotyön ajaksi on pyritty minimoimaan riski työntekijän vahingoittumisesta koneen liikkuvissa osissa.
Asianomistaja on vammautunut huoltotyön yhteydessä koneen liikkuvissa osissa. Siten ei ole todennäköistä, että turma olisi tapahtunut, mikäli koneen sammuttamista koskevan ohjeen noudattamista olisi valvottu.
Näin työnjohtajan katsottiin menettelyllään syyllistyneen vammantuottamukseen. Esitetyn selvityksen perusteella hän ei kuitenkaan ole kokonaan laiminlyönyt suorittavan työn valvontaa. Siten 30 päiväsakon sakkorangaistus katsottiin riittäväksi seuraamukseksi. Sakkoa tuli maksettavaksi 1 260 euroa.
Koska yritystä koskeva syyte ja yhteisösakkovaatimus hylättiin, valtio velvoitettiin korvaamaan yrityksen oikeudenkäyntikulut.
Työnantajan maksettavaksi kuitenkin määrättiin 4 750 euron vahingonkorvaus kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta sekä työntekijän oikeudenkäyntikulut.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
