Kuntiemme kunnallisvaltuustojen puheenjohtajat nuijivat pian päätökset pöytään Iloisen päätöksenteon nuijilla. Asialla on Maaseudun Sivistysliitto ja Kuntapolitiikan Fair Play eli Kuntapolitiikan Reilu peli -hanke. Nuijakampanja nostaa päivänvaloon muun muassa poliittisen keskustelun tason. Sen heikkous ja epäinhimillisyys ovat syitä muun muassa nuorten haluttomuuteen osallistua yhteiskunnan toimintaan poliittisina päättäjinä. Iloisen päätöksen nuijat ovat pirkanmaalaista ITE-taidetta. Moottorisahataiteilija Juha Käkelä on tehnyt nuijat, ja taiteilija Paula Huhtanen on maalannut ne. Nuijia on 400 kappaletta.
Suomessa vietetään parhaillaan Iloisen päätöksenteon teemavuotta 2022.
Posti toimittaa näinä päivinä maamme jokaiseen kuntaan paketin, jossa on uniikki Iloisen päätöksenteon nuija. Tempauksen takana Maaseudun Sivistysliiton Ajatuspaja. Nuijalähetys on osa Kuntapolitiikan Fair Play’tä eli Kuntapolitiikan Reilu peli -hanketta.
Tutkimuskoordinaattori Pauliina Maukonen kertoo, että alkusysäys Iloisen päätöksenteon teemavuodelle ja nuijalle virisi jo vuoden 2020 syksyllä eli Ajatuspajan ensimmäisenä toimintavuotena. Sytykkeet antoi nuorten keskuudessa tehdyn kyselytutkimuksen tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin 15-30-vuotiaiden yhteiskunnallista osallisuutta, arvoja ja näkemyksiä poliittisista puolueista.
– Tutkimuksemme mukaan suurin syy siihen, etteivät nuoret lähde mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan on pelko joutua julkisen arvostelun kohteeksi. Tätä mieltä vastaajista oli peräti 46 prosenttia. Selvityksemme perusteella nuoret naiset toivovat selvästi nuoria enemmän, että vihapuheesta rangaistaisiin nykyistä kovemmin, Maukonen sanoo.
– Pohdimme eri kokoonpanoilla matkan varrella, mitä asialle voidaan tehdä, ja miten saadaan nuoret kiinnostumaan vaikuttamisesta, yhteistenasioiden hoidosta ja myös politiikasta. Tälläkin hetkellä esimerkiksi kunnallisvaltuutetuista vain noin viisi prosenttia on alle 30-vuotiaita. Jos tällainen ilmiö jatkuu, ja jos poliittinen puhunta johtaa tulevaisuudessakin poliittiseen kaksinapaisuuteen ja kärjistyksiin, on demokratian tulevaisuus vaakalaudalla, Maukonen herättelee.
Maukosen mukaan idea Iloisen päätöksenteon teemavuodesta ja nuijakampanjasta syntyi viime kesänä kuntavaalien aikaan.
– Ajattelemme, että uudet kunnallisvaltuutetut voivat aloittaa omalta osaltaan puhtaalta pöydältä keskittyen päätöksenteon ja politiikanteon myönteisiin puoliin. Heillä on myös valta omalla toiminnallaan ja puhunnallaan tervehdyttää poliittista kielenkäyttöä ja toimintakulttuuria, Maukonen teroittaa.
Maukonen korostaa, että kampanjalla halutaan vaikuttaa nimenomaan yhteiskunnallisen päätöksenteon tulevaisuuteen.
– Tulevaisuutta ei ole, jos meillä ei ole sen tekijöitä. Meidän on kiinnitettävä huomiota päätöksenteon ja politiikan positiivisiin puoliin, poliitikkojen hyviin kokemuksiin, onnistumisiin ja hyviin käytäntöihin, joita Suomi on pullollaan. Voimme nostaa omalta osaltamme kansalaisten luottamusta poliittisen järjestelmän toimivuuteen ja sen tulevaisuuteen, Maukonen uskoo.
Maukonen lisää, että kampanjalla halutaan palauttaa iloa ja myönteinen, toisia kannustava keskustelukulttuuri osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Tavoitteena on, että kuntiin lähetetyillä Iloisen päätöksenteon teemavuoden 2022 nuijilla tehdään vain hyviä päätöksiä, Maukonen evästää.
Teema ja asia puhuttelivat nuija-taiteilijoita
Sarkolalainen taiteilija Paula Huhtanen ja ylöjärveläinen moottorisahataiteilija Juha Käkelä sanovat, että Iloisen päätöksenteon nuijien valmistaminen johdatti heidät hyvin syvällisiin pohdintoihin suomalaisen demokratian tilasta.
– Kun veistelin nuijien päitä ja hioin varsia, mietin eri tahoilla toimivia päättäjiä ja heidän toimintaympäristöjään sekä -kulttuurejaan. Olen tunnistanut viime vuosien aikana vahvasti esille tulleen vihapuheen, sen moraalittomuuden ja satuttavuuden, Käkelä kertoo.
Moottorisahataiteilija teki jokaisesta puunuijasta uniikin yksilön. Ratkaisullaan hän haluaa nostaa päivänvaloon jokaisen ihmisen ainutlaatuisuuden ja hänen oikeutuksensa turvalliseen elämään.
Räväköistä väreistään ja omintakeisesta maalaustekniikastaan tunnettu Paula Huhtanen antoi nuijille ilmeet, jotka eivät jätä ketään sanattomiksi tai kylmiksi.
– Värieni laaja kirjo ja kuva-aihioideni runsaus kuvaavat sitä, että maailmassa on niin monta mielipidettä kuin on niiden esittäjiäkin. Jokaisella on tasavertainen oikeus sanomisen vapauteen. Viestitän, että annetaan kaikkien kukkien kukkia ja ravitaan moniäänisyyttä, Huhtanen toteaa.
Huhtasella ja Käkelällä on takanaan vuosikymmenien urat tuotteliaina ITE-taiteilijoina.
– Iloitsemme siitä, että Maaseudun Sivistysliiton uusi Ajatuspaja on valjastanut nimenomaan taiteen yhteiskunnalliseksi herättäjäksi ja valistajaksi. Kaiken kaikkiaan taiteella eri muodoissaan on suuri vaikutusvalta ihmisiin. Taiteella pystytään oikeasti tekemään elämästä laadukasta, he muistuttavat.
Huhtanen ja Käkelä pitävät nuijatilausta suurena kunnianosoituksena, joka osui heidän kohdalleen.
– Puheenjohtajan nuijat ovat käyttöesineitä, mutta ne ovat myös taideluomuksia. Olisi mukava tietää, mihin kuntaan mikin nuija päätyy. Tiedämme, että kunnissa tehdään kiperiäkin päätöksiä, joten toivomme, että nuijat muistuttavat siitä, että asiat riitelevät, eivät ihmiset, he miettivät.
Käkelä työsti nuijat ateljeessaan Ylöjärven Takamaalla. Huhtanen valjasti kotinsa keittiön ateljeeksi, jota taiteilija alkoi nuijamaalaamisen tiimoilta kutsua nuijaamoksi.
– Minä olen nyt myös nuija-muija, Huhtanen hymyilee.
Huhtanen ja Käkelä paljastavat, että heidän nuijatalkoonsa ovat olleet iloinen tapahtumien ketju.
– Olemme työskennellessämme siirtäneet nuijiin hyvää, rakastavaa energiaa. Odotamme, että istuttamamme voima säteilisi valtuustosaleissa eri puolilla Suomea. Muodot ja värit antaisivat silmän ja hengen ravintoa. Sallisimme, että kunnalliselämään juurtuisi nykyistä iloisempi tekemisen meininki, he pohtivat.
”Sivistyneet tavat kunniaan”
ITE-taiteilijat Paula Huhtanen ja Juha Käkelä vastustavat henkeen ja vereen huonoja ja rumia käytöstapoja, ja he pitävät niitä koko kansakunnalle ja yhteiskunnalle vahingollisina.
– Vetoamme kaikkiin kansalaisiin, että he omalta osaltaan tuomitsisivat esimerkiksi vihapuheen. Meidän yhteinen asiamme on ravistella päätöksentekokulttuuria siten, että epäedulliset ilmiöt karisevat pois.
Huhtanen ja Käkelä haluavat uskoa suomalaiseen sivistykseen.
– Sen turvin saamme päätöksentekokulttuurin kannustavaksi ja yleistä arvostusta nauttivaksi. Yhdenkään ihmisen ei pidä pelätä joutumista mielipiteensä takia myrskyn silmään.
MATTI PULKKINEN
