B14, G58, O63, O74, G46, I28.
Lähimmäisen kamarin työntekijä Mari Vainio pyörittää bingokonetta ja luettelee rauhalliseen tahtiin koneesta pyörähtäneiden pallojen numeroita.
Peli on vasta alkanut, joten jahtauksen alla on ensimmäinen bingo. Sen saisi huudahtaa, jos pelilapulla tulisi täyteen yksi vaakarivi tai kaikki neljä nurkkanumeroa.
Pitkän tauon jälkeen SPR:n toimintana järjestettyyn Lähimmäisen kamarin bingoon saapunut Hilkka Lepo on ympyröinyt lapustaan jo useita numeroita, mutta sitä oikeaa riviä ei muodostu.
Vieressä istuvasta Maija Häklistä on kuitenkin hänelle ollut jo apua. Muutama numero olisi jäänyt lappuun merkitsemättä, ellei Häkli olisi tilannetta huomannut.
– Itse asiassa tämä on vasta toinen kerta, kun olen täällä. Ihan eivät säännöt ole minulle tuttuja, joten hyvä, että joku seuraa vierestä, Lepo naurahtaa.
Häklillä itsellään menee heikommin. Kun numeroita on arvottu jo toistakymmentä, on hän saanut ympyröityä lapustaan vasta yhden numeron.
– Nyt taisi tulla ostettua väärä bingolappu, Häkli huokaisee jo hiukan epätoivoisena.
Helpotusta jokainen pelaaja on saattanut saada yhden ruudun verran jo ennen kuin bingonumeroiden arvonta alkoi. Pallo B7 on nimittäin pelistä hukassa.
– Sen numeron saa ympyröidä automaattisesti, jos se vain pelilapusta löytyy, Vainio vielä muistuttaa.
Bingoporukka on koolla joka toinen viikko
SPR:n bingoporukka kokoontuu joka toinen viikko. Pelipäivä on keskiviikko ja bingokone alkaa pyöriä puoliltapäivin.
Tavallisesti pelaajia on paikalla noin kymmenkunta, mutta tällä kertaa päällekkäiset tapahtumat ovat verottaneet kävijäkuntaa. Toisensa hyvin tuntevat pelaajat tietävät, ketkä paikalta puuttuvat.
– Sirkka, Anneli, Markku ja Päivi. He täällä tavallisesti olisivat, Häkli listaa.
Mutta Annikki Mäki-Maunus on paikalle tullut. Häntä bingoajat kuvailevat varsin onnekkaaksi pelaajaksi.
– Annikki on meidän kuuluisa bingovoittajamme. Hän pelaa hyvin joka kerta ja saa usein lähteä täältä kotiin täyden kassin kanssa, Vainio kertoo.
Voittaminen tuntuu mukavalta, etenkin kun Vainio on pitänyt huolen siitä, että palkintoina on oikeasti hyödyllistä tavaraa. Silti se ei ole tärkein syy, miksi paikalla olijat bingoon saapuvat.
– Täällä näkee tuttuja ja saa vaihtaa kuulumisia, Mäki-Maunus toteaa.
Muut pelaajat ovat samaa mieltä. He myös vilpittömästi toivovat, että paikalle saapuisi myös uusia pelaajia.
– Tähän porukkaan on helppo tulla mukaan. Ja meillä on täällä myös mahtava bingoemäntä, Häkli kehaisee.
Vainio pyörittää jälleen bingokoneen kampea. Peliä on pelattu jo lähemmäs 20 minuuttia. Silloin se kuuluu. Bingo!
Sohvalta pelipaikan löytänyt Pirjo Järvi on saanut vaakariviin tarvittavat numerot kasaan. Vainio tarkistaa rivin ja toteaa sen oikeaksi. Päivän ensimmäinen voitto on jaettu.
– Nyt tämä meno tiivistyy ja bingoja alkaa kuulua nopeammin. Pari tuntia meillä pelatessa menee ja sen jälkeen käymme vielä jälkipelejä kahvikupposen äärellä, Vainio kertoo.
Tärkeiden juttujen tekijöiksi tarvitaan uusia vapaaehtoisia
Myös SPR:n Oriveden osaston puheenjohtaja Nelli Jokela on iloinen siitä, että Lähimmäisen kamarin bingosta on muodostunut siellä kävijöille tärkeä juttu.
– Se on matalan kynnyksen toimintaa ihan parhaasta päästä. Paikalle voi vain tulla ja istahtaa pöytään muiden joukkoon. Toivottavasti saamme sinnekin mukaan vielä ihan uusia kävijöitä, kun koronatilanne alkaa helpottua, Jokela sanoo.
Neljättä vuotta puheenjohtajana toimiva Jokela näkee osaston toiminnassa kuitenkin myös harmaita pilviä, vaikka sen jäsenmäärä on noin 300.
– Uusia vapaaehtoisia on todella vaikea saada toimintaan mukaan. Samaan aikaan yhdistyksen jäsenistö ikääntyy. Tehtävät ja vastuut kasautuvat samoille ihmisille. Vastaava ongelma on varmasti myös monella muulla yhdistyksellä, Jokela arvioi.
Osasto kaipaa tällä hetkellä uusia vapaaehtoisia etenkin ystävätoimintaan.
– Aktiivisia vapaaehtoisia ystävätoiminnassa on tällä hetkellä noin kymmenkunta. He käyvät muun muassa vierailemassa palvelukodeissa ja ulkoilevat asukkaiden kanssa, Jokela kertoo.
Osa vapaaehtoisista toimii myös SPR:n välittämänä henkilökohtaisena ystävänä sellaisille, jotka kaipaavat toisen ihmisen seuraa arkeensa. Tapaamistensa sisällöt vapaaehtoiset ja heidän ystävänsä sopivat yhdessä, samoin kuin niiden ajankohdat.
– He voivat käydä yhdessä ulkoilemassa tai tapaamiseen voi kuulua ihan vain kahvittelua ja juttelua. Se voi olla tunti viikossa tai harvemmin, ihan miten kukin ystäväpari sen sopii.
Kamarin oveen halutaan lisää liikettä
Jokela kertoo, että vapaaehtoiseksi ystäväksi ei tarvitse ryhtyä kylmiltään. SPR:llä on sitä varten valmis koulutuspaketti, jonka kautta vapaaehtoisena ystävänä toimimiseen voi hakea varmuutta.
Edellisen kerran osasto on yrittänyt saada ystävätoiminnan peruskurssin järjestymään muutama vuosi sitten. Koronapandemia puolestaan hiljensi osaston aktiivitoimintaa pitkäksi aikaa, mutta nyt paluuta tavalliseen arkeen uskalletaan taas suunnitella.
– Silloin pari vuotta sitten kurssista kiinnostuneita ei ollut tarpeeksi ja kurssi jouduttiin perumaan. Itse kuitenkin uskon, että Orivedeltä löytyy varmasti sellaisia, jotka juuri tästä vapaaehtoistyöstä voisivat innostua. Me emme vain ole tavoittaneet heitä, Jokela sanoo.
– Mikäli kiinnostusta kurssille löytyy, toivomme kiinnostuneiden olevan yhteydessä osastoomme, vaikka soittamalla tai poikkeamalla Kamarilla, niin saamme kartoitettua halukkaiden määrää ja toivottavasti myös järjestettyä kurssin!
Lähimmäisen kamari on osaston oma toimitila. Se sijaitsee seurakuntatalon ja kaupungintalon välissä, ja on avoinna neljänä päivänä viikossa. Päivätoiminnasta siellä vastaa osaston palkkaamana bingoakin vetävä Mari Vainio.
Vainion ja Jokelan toiveena on, että kamarin ovi kävisi jatkossa entistä vilkkaammin. Jo siksi osaston toimintaan olisi saatava uutta verta. Se nimittäin jo tiedetään, miksi kamarista on tullut vakiokävijöille tärkeä paikka.
– Mukaan toimintaan voi tulla ilman pelkoa siitä, että joku iso vastuutehtävä osuu heti kohdalle. Minusta jo se on tärkeää, että porukkaan saadaan uusia näkemyksiä, Jokela painottaa.