Koirapuiston rakentaminen Orivedelle ehdittiin jo kertaalleen viime vuonna haudata ja koirapuistoyhdistyskin lakkautti itsensä. Osalla kaupunkilaisia haave koirapuistosta elää edelleen. Asiasta on tehty myös valtuustoaloite, jota tekninen lautakunta on käsitellyt.
Lautakunta palautti asian valmisteluun keskustelun jälkeen esittelijän omasta esityksestä. Oriveden tekninen johtaja Antti Jortikka kuulostaa jo hiukan turhautuneelta koko aiheeseen. Hän kokee, että juuri hänestä on tehty koirapuiston vastustaja: tekee niin tai näin, aina saa haukut niskaan.
Edellinen, vuonna 2019 jätetty kuntalaisaloite todettiin viime vuonna loppuun käsitellyksi: puistolle ei löydy sopivaa paikkaa. Samoin kuului vastaus vuoden 2012 aloitteeseen.
Marraskuun lopussa 2020 koirapuistosta ja koirien uimapaikasta aloitteen tehneet SDP:n valtuutetut Eliisa Suhonen ja Ilkka Hjerppe sekä keskustan Marjo Mäkinen-Aakula viittaavat tilastoihin, joiden mukaan viime vuonna koiria rekisteröitiin Suomessa lähes yhtä paljon kuin syntyi lapsia, yli 45 000.
Uusimmassa aloitteessa esitetään, että kaupunki aloittaa yhteistyössä kuntalaisten kanssa selvityksen koirapuiston sijainnista esimerkiksi avoimella kysellä kuntalaisille. Kaavoitus sitä varten pitäisi aloittaa tänä vuonna. Määrärahavaraus koirapuiston toteuttamiselle pitäisi tehdä viimeistään ensi vuoden talousarvioon.
Koirapuiston sijoittamisesta karttaharjoitus
Koirapuiston etäisyyden lähimmästä asutuksesta on teknisen toimiston mukaan oltava vähintään 100 metriä, jotta lähiasukkaille ei aiheutuisi häiriötä. Keskustassa ei kuitenkaan ole niin laajoja puistoalueita, jolle aidatun koirapuiston voisi sijoittaa. Sen sijainti pitää teknisen toimiston mukaan ratkaista asemakaavoituksella.
Koirille nimenomaisesti osoitetun alueen aitaamisesta, kaivu- ja täyttötöistä sekä valaistuksesta ja varusteista arvioidaan koituvan kustannuksia 40 000 – 150 000 euroa. Ylläpitokustannuksiksi arvioidaan 2 000 – 6 000 euroa vuodessa.
– Tilanne ei ole siltä osin muuttunut, koska asemakaava-alueella ei edelleenkään ole osoitettavissa sopivaa paikkaa. Niinpä päätettiin lähestyä asiaa toisesta kulmasta. Käydyn keskustelun perusteella tehdään karttatarkastelu, jossa vaadittava välimatka asutukseen on huomioitu, ja tuodaan sen tulos lautakuntaan, Jortikka kertoo.
Karttatarkastelussa kaikkiin mahdollisiin paikkoihin piirrettäisiin säteeltään sadan metrin suuruinen ympyrä. Silloin voisivat Jortikan mukaan epäilijätkin vakuuttua, että keskustassa ei koirapuistolle ole sijoituspaikkaa. Samalla he näkisivät, että asialle on koko ajan yritetty tehdä jotakin.
Ensin tarvittaisiin valtuustolta periaatepäätös
Viime kädessä valtuusto päättää, onko Oriveden kaupungilla tiukassa taloustilanteessa valmiutta sijoittaa rahaa koirapuistoon. Tällaista päätöstä ei vielä ole tehty, mutta ehdotuksia paikoista heitellään tuon tuostakin. Sikäli asia etenee Jortikan mukaan hiukan nurinkurisessa järjestyksessä.
– Jos eivät valtuutetut ole halunneet aiemman aloitteen yhteydessä aihetta enempi käsitellä, ei ole mieltä tuhlata paukkuja valmisteluun, Jortikka tiivistää toiveensa marssijärjestykseksi.
– Voidaanhan se toki toteuttaa puistosuunnitelmanakin, mutta ellei se 100 metriä täyty, joku saattaa valittaa, ja taas on tehty turhaan töitä. En voi lähteä esittämään sitä mihinkään, missä eivät yleiset ehdot toteudu: 100 metriä etäisyyttä asutukseen mahdollisten meluhaittojen takia, parkkipaikka autoille ja roskikset. Lisäksi on pitkälti maaperästä kiinni, kun sitä joudutaan aitaamaan, paljonko se maksaisi. Onko valmiutta sijoittaa rakentamiseen 50 000 – 150 000 euroa, sitä päätöstä valtuutetut eivät ole halunneet tehdä. Tämä on vähän sellainen muna–kana-efekti. Teemme virastossa sitä, mitä luottamushenkilöt haluavat, mutta sitä päätöstä ei ole tehty, tekninen johtaja painottaa.
”Kymppitonnilla koirapuistoa ei saada”
Jortikka on kuullut koiraihmisiltä, ettei aitauksen tarvitse olla kummoinenkaan.
– Olen selvitellyt, mitä vastaavat koirapuistot ovat muualla maksaneet, enkä voi virkamiehenä lähteä väittämään, että joo, kymppitonnilla saadaan, kun se olisi todellisuudessa paljon kalliimpi, Jortikka jatkaa.
Hänestä on itsensä pettämistä sanoa, että halvallakin saadaan. Sitten syytetään viranhaltijoita, että valmistelu on ollut puutteellista, kun se tuleekin paljon kalliimmaksi.
– Yksi ilmaan heitetty paikka on kaupungin omistama rinnepelto lähellä Tähtiniemen puhdistamoa. Siinä on montakin avointa kysymystä. Pelto on vuokrattu, se ei ole asemakaava-aluetta, alue on vartioimattoman tasoristeyksen takana, eikä ole tarvittavia puitteita eli paikkaa autojen pysäköintiin.
– Toisaalla sanotaan, että koirapuiston pitäisi olla hyvin saavutettavissa. Näillä tiedoilla, etenkin sen tasoristeyksen takia, on aika vaikeaa viranhaltijan lähteä esittämään sellaista paikkaa, tekninen johtaja painottaa.
