Auvisen hirsiseinillä pienetkin työt ovat edukseen – taiteilijaystävykset kokosivat sukkelasti näyttelynsä

Raili Rannikko (vas.) ja Pirjo Kuulusa takanaan kummankin omia maalauksia. Kuvat: Anne Kotipuro.

Noin tunnissa paikalle tulosta näyttelyn työt ovat seinillä värien, aihepiirin tai muun yhdistävän tekijän ohjaamina. Taideharrastuksen parissa toisensa kohdanneet Pirjo Kuulusa Mäntästä ja Raili Rannikko Ruovedeltä ovat taas kerran pistäneet pystyyn yhteisen näyttelyn, tällä kertaa Auvisen vintille. Orivedellä he eivät suinkaan vieraile ensimmäistä kertaa, sillä molemmat kuuluvat myös Ylä-Hämeen Taiteilijaseuraan.

Heidän vahva näkemyksensä on, että taulut on tehty katsojien silmille, eikä niitä pidä pantata työhuoneessa, vaan antaa kiertää esillä. Kunhan nyt sen verran näyttelystä käteen jäisi, että tilavuokran saisi maksettua.

Näyttelyn nimeksi on laitettu yksinkertaisesti Vanhaa ja uutta. Taiteilijat kiittelevät Auvisen hirsiseiniä, joille ripustus on helppoa ja pienemmätkin teokset edukseen.

Kymenlaaksossa syntynyt, Helsingin kautta Mänttään päätynyt Kuulusa opetti parikymmentä vuotta posliininmaalausta, mikä näkyy pikkutarkassa maalaustyylissäkin. Rannikko taas on paluumuuttaja Ruoveden Väärinmajaan.

Sähköaivo on Pirjo Kuulusan tuoreempia töitä, jonka värimaailma on kuin magneetti.

Esimerkiksi akryylityö ”Sähköaivo” parin vuoden takaa yhdistelee pikselikuvaa ja käsityönomaista ääriviivatyyliä varmoin, vahvoin värein. Naapurihuoneessa Kuulusa leikittelee kukka-aihein, ja pari pientä lintutaulua kertovat ohuen siveltimen osaajasta. Taidokkaasti klassiseen lintumaalaustyyliin toteutetut tilhi ja keltasirkku katselevat suoraan Raili Rannikon uusimpiin, punaisiin töihin.

Rannikko tunnetaan vanhastaan joka vuodenajan seesteisenä maisemamaalarina, ja näitä järviä, metsiä ja latoja on nytkin mukana. Aivan toisenlainen on suorastaan meditatiivinen työ bonsaipuusta, mutta eniten yllättävät punasävyiset työt, joissa punainen väri on lastalla levitetty maalatun pohjan päälle. Katsojan mielikuvitus pääsee leikkimään vapaasti.

Rannikon uusimmissa töissä yllättävät voimakkaat värit ja vahvasti abstrahoitu ote.

– Sanovat minua hätäiseksi tekijäksi. Osuutensa varmasti on sillä, että maalaan kotona ja työ on saatava kerralla valmiiksi, ei sitä voi pitää pitkään keittiön pöydällä, Rannikko kertoo.

Pirjo Kuulusa taas on perustanut työhuoneensa autotalliin, joka usein on ollut myös Taidesuunnistus-kohteena.

– On hyvä, kun on mukana useammassa taiteilijoiden yhdistyksessä, silloin näyttelytilaisuuksia tulee usein, ja sen päälle vielä yksin, kaksin tai pienellä porukalla toteutetut näyttelyt, he sanovat.

Tämä kahden taiteilijan näyttely viipyy Auvisella kolme viikkoa, siis maaliskuun alkupäiviin. Toiveikkaasti he jättivät pöydälle myös punaisia tarroja, joita voi käyttää varauksen merkkinä.

Syksyinen ranta on Raili Rannikon öljymaalaus Taavetinsaaresta, Serlachiuksen taidemuseon tuntumasta.

 

Leave a Comment