Varovaisena korona-aikana yhteydenpito on saanut uusia ulottuvuuksia ja merkityksiä, kun kansakunta on etäyhteyksien ja turvaetäisyyksien päässä toisistaan kokoontunut pihapöytien äärellä. Harventuneet on ennen koronaakin kyläilyt, jolloin mennään yllättäen oven taakse ja silti saa kuulla sanat ”tulehan peremmälle!”
Kyläily on ollut usein sitä, että sovitaan päiviä tai viikkoja etukäteen ajankohta, joka saadaan kummankin osapuolen kalenteriin mahtumaan. Jos mitään ei sovita, kyläily jää hamaan tulevaisuuteen. Sovittuun vierailuun valmistaudutaan kuin suureenkin tilaisuuteen siivoamalla ja touhuamalla itsensä väsyksiin. Puhelinkeskustelut ovat monella vaihtuneet viestien vaihtoon, kun viestittely on niin helppoa.
Lähetimme uuden vuoden iltana matkaan Kettu Repolaisen. Repolainen on lasten pehmolelu, jolle pakattiin reissuvihko mukaan. Kettu on joillekin ehkä näyttäytynyt Kallenaution Lasten puuhapäivä -tapahtumassa, jossa se on ollut satukammarin lukukettuna satutädin kaverina jo sadoille lapsille vuosien aikana. Sosiaalinen kaveri siis! Meidän kettu haluaa kiertää hyväntahtoisesti kyläpaikasta toiseen ja tulla taloon viettämään juuri Sinun näköistäsi arkea. Aikansa kyläpaikan menoa kuulosteltuaan, kettu jatkaa hyvillä mielin seuraavaan paikkaan terveisten kera.
Idea jäi itämään naapurikunnan paikallislehdestä vuosia sitten lukemastani kyläluuta-jutusta, jossa luuta ja viestivihko kulki talosta taloon. Näin toisistaan ehkä jopa vieraantuneet kyläläiset saivat syyn poiketa toisen ovelle. Tällainen on mukava matalan kynnyksen keino pitää yhteyttä!
Aktiiviset asuinalueet ovat kuntien ja kaupunkien ehtymätön voimavara eikä aktiivisuutta synny, jos asukkailla ei ole yhteyttä toisiinsa. Yhteydenpito luo turvaa etenkin maaseudun syrjäisillä alueilla, missä etenkin ikäihmiset asuvat usein yksin taloissaan. Kyläläiset vaistoavat usein pienistäkin merkeistä mahtaako naapurissa olla kaikki hyvin.
Repolaisen retkistä jää meille mukava muisto reissuvihkoon, mitä kaikkea on kulloisenkin talonväen kanssa puuhasteltu! Kovasti on ainakin tähän mennessä terveisten mukaan grillimakkaraa syöty ja telkkaria katseltu. Ketun myötä eräs mökkiläinenkin löysi syyn poiketa kylän taloon, hyvin olivat viihtyneet kuulumisia vaihtaen ja pitäneet yhteyttä sen jälkeenkin!
Kettu Repolainen oli maailmalla, kun korona rantautui ja pian myös rajoitukset astuivat voimaan. Ei sopinut ketun kiertää, vaan se vietti keväänsä Ylöjärvellä ihmetellen maailman sulkeutumista ympäriltään. Alkukesällä kettu vihdoin pääsi kotiin ja pian se jatkoi matkaansa varovaisemmin pysyen lähellä kotia. Kyläpaikkojen välillä kettu käväisee kotona pesulla, niin kuin ajan tavan mukaan ei hygieniaa voi liiaksi korostaa.
Kettu Repolaisen avulla on elvytetty kyläilykulttuuria ja yhteydenpitoa, keksiköön jokainen siihen omat keinonsa kulloisenkin ajan olot huomioiden. Tärkeintä on, ettei yhteydenpitoa unohdeta!
Onkohan kettu seuraavaksi Sinun ovellasi?
Johanna Kallenautio
Kirjoittaja on juupajokelainen valtuutettu (kesk.), joka on laittanut Kettu Repolaisen matkaan