Yhteiskoulun sisäilmaremontin ensimmäinen vaihe on siinä pisteessä, että purkutyöt on tehty, ja huonetiloja päästään rakentamaan uudelleen käyttökuntoon. Remontissa olevia tiloja valmistuu vaiheittain elokuun puolivälin ja lokakuun puolivälin välisellä aikajaksolla.
Kiireisimmät työt ovat kohdistuneet ylemmän kellarikerroksen tiloihin. Siellä purkua on tehty opettajainhuoneessa ja kahdessa luokkatilassa. Opinto-ohjaajan ja vahtimestarin tiloissa ei ole tarvittu rakenteiden purkua, mutta niihin tehdään ilmanvaihtoon liittyviä tiivistyksiä.
Nyt työn alla olevaan remonttikokonaisuuteen kuuluu alemman kellarikerroksen puutyöluokka. Sen osalta työt alkavat elokuun alkupäivinä.
Isoin purkutyö on tehty talon vanhimmassa osassa sijaitsevassa opettajainhuoneessa. Lattiarakenteet on aikoinaan tehty betonisen pohjalaatan päälle. Koolausten välissä oli purueristekerros. Vanhan puulattian päälle on jossain vaiheessa asennettu lastulevyt. Alkuperäiset lattian alusrakenteet olivat vuodelta 1931.
– Seinän vierestä on päässyt kosteutta lattiarakenteiden väliin, minkä vuoksi purueristeisiin on tullut mikrobikasvustoja. Olemme kaivaneet huoneen kohdalta ulkoseinän vierustan auki, ja lisäämme seinään ulkopuolelle uuden vesieristyksen. Sen jälkeen sadevesi ei pääse talon rakenteisiin, urakoitsijana toimivan Rakennusliike Lammin vastaava mestari Seppo Äikäs kertoi perjantaina.
Atk-luokan vinyyli- ja puulattiakerrosten alla oli betonin päälle asennettu puukoolaus. Siellä täyteaineena oli tiilimurskaa ja laastijätettä, ilmeisesti tuon ajan normaaliin tapaan. Luokka sijaitsee talon osassa, joka on rakennettu 1950-luvulla. Samassa osassa on myös toinen remontoitava luokkahuone, josta löytyi purettavaa hiukan vähemmän.
Purkuvaihe ei ole tuonut esille merkittäviä ikäviä yllätyksiä. Löydetyt kosteusvauriot selittävät osaltaan koettuja sisäilmaoireiluja. Talon rakenteissa kosteuseristeenä käytetty kreosiittipiki on tuottanut tiloihin selvästi havaittavia hajuhaittoja.
– Olemme poistaneet pikeä esimerkiksi ikkunanpielistä, jotka tämän jälkeen tilkitään ja tiivistetään niin, että seinärakenteiden välissä oleva piki ei ole enää ongelma. Rakennuksen vanhan ja uudemman osan välisessä seinässä olevan oviaukon pielet oli koteloitu kevytrakenteisesti, eikä seinään puhkaistun aukon pieliä oltu tiivistetty. Tältä kohdalta on vanhan seinän tuuletusraosta tullut varmasti merkittävässä määrin pikihajua sisätiloihin, Äikäs arvioi.
Purkuvaiheeseen liittyy myös vanhojen mattoliimojen ja tasoiteaineiden poisto.
Rakennusliikkeen väki on tehnyt töitä kellarikerrokseen tarkoin rajatulla ja eristetyllä alueella. Muoviseinillä ja teipillä tiivistetty osio on alipaineistettu, mikä estää rakennuspölyn ja tällä hetkellä vahvan pikieristeen hajun leviämisen muualle rakennukseen.
Kokonaan valmista lokakuun puoliväliin mennessä
Tilojen rakentaminen käyttökuntoon tarkoittaa sitä, että lattiat ja muut puretut rakenteet tehdään uudelleen. Remontoitavissa tiloissa tehdään laajalti tiivistyksiä, jotka estävät esimerkiksi seinärakenteissa edelleen olevien pikieristeiden hajun pääsyn huonetiloihin. Maanvaraisiin osiin tehdään kosteuseristyksiä.
– Saamme vahtimestarin tilat kuntoon koulun alkupäiviin mennessä. Sen jälkeen työalue keskittyy alakerran käytävälle ja sillä alueella oleviin huoneisiin. Kaksi luokkatilaa saamme valmistuvat syyskuun alkupuoliskolla, minkä jälkeen työt jatkuvat vielä opettajainhuoneessa ja puutyötiloissa, kaupungin tekninen johtaja Antti Jortikka listasi.
Opettajainhuoneen lattiaan valetaan uusi betonilaatta. Sen kuivuminen pitkittää jonkin verran huoneen valmistumista. Koko remontti valmistuu lokakuun puoliväliin mennessä.
Jortikka vie tietoa juuri valmistuneesta rakennusvaiheen suunnitelmasta yhteiskoulun rehtorille. Seuraava askel on suunnitella, miten koulu toimii sen ajan, kun kaikki tilat eivät ole käytössä.
– Olemme kuitenkin katsoneet, että erilliset väistötilat eivät ole tarpeen, koska remontti kohdistuu nyt sen verran rajalliseen osaan koulun tiloista, Jortikka totesi.
Meneillään olevien kiireisimpien remontointien kustannusarvio on 600 000 euroa. Työt jatkunevat ensi vuonna liikuntasalisiivessä. Sisäilmakorjausten koko kustannuksiksi on arvioitu 2 miljoonaa euroa.
– Tavoite on, että tällä korjauspaketilla pääsemme ainakin kymmenen vuotta eteenpäin. Siihen mennessä on selvitettävä, tehdäänkö rakennukseen laaja peruskorjaus, vai antaako koulutilojen elinkaaritarkastelu jotain muuta viestiä päättäjille.
