Oriveden Yhteiskoulun A-siiven välttämättömien ja kiireellisten korjausten loppusummaksi on tarkentunut 600 000 euroa.
Oriveden kaupunginhallitus esittääkin ensi maanantaina kokoontuvalle valtuustolle, että tekniselle lautakunnalle myönnetään tämän vuoden talousarvion investointiosaan kyseinen lisämääräraha koulun A-siiven kiireellisiin sisäilmakorjauksiin.
Kuluvan vuoden talousarviosta ei ole löydetty kohteita, joista rahoitusta olisi voitu siirtää nyt vastaan tulleeseen kiireelliseen remonttiin. Siksi hallitus esittääkin valtuustolle, että vuoden 2020 talousarvion rahoitusosaan myönnetään 600 000 euron ylitysoikeus pitkäaikaisiin lainoihin sisäilmakorjauksien rahoittamista varten.
Hallitus käsitteli Yhteiskoulun sisäilmakorjauksia kokouksessaan nyt toisen kerran. Toukokuun alussa hallitus jätti korjauksen hankesuunnitelman pöydälle, sillä tarvittavien korjausten vaiheistuksia ja laajuutta haluttiin selvittää vielä tarkemmin.
Pöydälle jätetyn ja ensimmäisen suunnitelman mukaan kiireisimpien kesän aikana tehtävien korjausten kustannukset olisivat olleet 1,3 miljoonaa euroa.
– Korjauskohteita koululla laitettiin vielä uudestaan tärkeysjärjestykseen. Kaikkein kiireellisimpien kohteiden korjaamiseen on nyt arvioitu tarvittavan tuo 600 000 euroa, kaupunginjohtaja Juha Kuusisto sanoo.
Kaiken kaikkiaan Yhteiskoulun korjausten arvioidaan maksavan 1,8 miljoonaa euroa. Maanantaina kokoontuvalle valtuustolle hallitus esittää, että kuntotutkimuksessa esille tulleet muut välttämättömät korjaustarpeet käsiteltäisiin ensi vuoden talousarvion yhteydessä.
Kuusisto uskoo, että välttämättömät korjaukset koululla ehditään tehdä kesän aikana eikä korvaavia tiloja tarvitse hankkia.
– Aika on toki rajallinen, mutta niin on suunniteltu, että tarvittavat työt ehditään tehdä ennen kuin uusi lukuvuosi alkaa. Korjauksia on kuitenkin tarvittaessa mahdollista tehdä myös osastoiden.
Jo Yhteiskoulun sisäilmakorjaukset on suuri korjaushanke. Myllättäväksi saattaa kuitenkin jossain vaiheessa tulla myös koulun piha-alue.
– Rakennukset ovat 1930- ja 1950-luvuilta. Silloin ei ole tarvinnut tehdä salaojituksia, joten ne rakennusten ympäriltä puuttuvat. Piha-asia on jossain vaiheessa ratkaistava, mutta sekin on valtavan iso urakka, sillä salaojat olisi kaivettava todella syvälle, Kuusisto toteaa.
