Lenkkitossut ja nappulakengät takovat tasaisesti Rovastinkankaan tekonurmea, kun ryhmä pinkoo lämmittelykierroksia kentän ympäri. Vielä yksi kierros ja sitten poukkoilevat poninhännät pysähtyvät valmentajan ympärille ja esille kaivetaan uutuuttaan kovapintaiset jalkapallot.
Tuiskun naiset ovat palanneet ensimmäistä kertaa harjoitusviheriöille poikkeustilan mukanaan tuoman tauon jälkeen.
– Saa nähdä, miten treenit sujuvat, sillä en ole puoleen vuoteen harjoitellut lainkaan, Krista Kuusisto hymähtää.
Kuusisto kertoo juosseensa pallon perässä 13 vuotta, mutta viime vuonna suoritettu armeijapalvelus pakotti pitämään taukoa rakkaan harrastuksen parista.
– Tänään on varmaan muutama uusikin tulossa mukaan, joten aloitellaan rauhallisesti, joukkueen johtajana ja valmentajana toimiva Riikka Lehtinen vakuuttaa pelaajien jalkautuessa kentälle.
Uutta ja vanhaa verta joukkueen riveihin
Lehtinen toivoo mahdollisimman monia uusia osallistujia mukaan viikoittaisiin harjoituksiin, sillä tämänhetkinen 18 hengen kokoonpano on tulevien otteluiden kannalta määrällisesti hieman alakantissa.
– Se ei ole aivan riittävästi, kun pelataan 11 vastaan 11. Määrässä toivoisi pikkasen olevan myös vaihtopelaajia. Ilman niitä on aika rankka vetää kaksi kertaa 45 minuuttia kentällä. Senpä takia olemme viime aikoina koittaneet rekrytoida lisää väkeä, Lehtinen selvittää.
Hänellä on kuitenkin vahva käsitys, että Orivedellä on paljon potentiaalisia harrastajia, jotka ovat nuorempana pelanneet jalkapalloa, mutta eivät mahdollisesti vielä ole löytäneet takaisin lajin pariin.
– Ehkä he eivät ole vielä kuulleet naisten nykyisestä joukkueesta, sanoo Milja Uotila, joka liittyi joukkueen riveihin vuosi sitten.
– Pelasin pari vuotta höntsyssä ennen kuin kuulin tästä joukkueesta. Olen tässä porukassa varmaan pelannut vähiten.
Pitkään jalkapalloa pelanneet joukkuetoverit ovat hänestä kuitenkin iso plussa.
– Heitä seuraamalla näkee, miten jokin asia kannattaa tehdä ja mikä puolestaan ei toimi. Sitten pyrin itse tekemään samoin ja kehittymään pelaajana, Uotila miettii.
Lehtinen muistuttaakin, ettei Tuiskussa pelaamiseen vaadita aiempaa lajitaustaa.
– Tuiskussa treenaaminen saattaa kiinnostaa sellaistakin, jolla ei ole lajitaustaa, mutta hän on muuten innokas ja nopea oppimaan. Aiemman kokemuksen puute ei ole tälle harrastukselle este. Peleihin osallistumista ei myöskään vaadita. Meillä ei ole mitenkään poissuljettua, että harjoituksissa voi käydä liikkumassa vain omaksi ilokseen.
Tuiskun naisissa ei lasketa takana olevien harjoituskertojen määrää, vaan kentällä pääsevät kaikki halukkaat.
Hyvä henki on joukkueen supervoima
– Tämä on siinä mielessä erikoinen joukkue, että mukana on pelaajia, jotka ovat hyvin tavoitteellisia sekä niitä, joista on vain kiva pelata jalkapalloa. Mukavaa kun porukkaan on saatu niin sanottuja paluumuuttajiakin, Lehtinen sanoo ja viittaa Noora Erkkilän suuntaan.
Erkkilä kertoo aloittaneensa jalkapallon 15 vuotta sitten, mutta ennen edelliskesänä tekemäänsä paluuta hän ehti pitää nelisen vuotta taukoa lajista.
– Innostuin toden teolla crossfitistä ja harrastin sitä kilpatasolla. Siinä samalla en sitten ehtinyt harrastaa muuta, Erkkilä selvittää ja sanoo paluun Tuiskun riveihin tuntuneen hyvältä.
– Pitkään yksilölajia harrastaneena kaipasin sitä, että on joukkue ympärillä.
Tähän ajatukseen yhtyvät vahvasti myös Erkkilän joukkuekaverit. Hyvä henki ja toisten kannustaminen ovat heistä joukkueen perusta.
– Jokaisessa joukkueessa, jossa olen pelannut, on aina ollut todella hyvä yhteishenki, Hirsilän Pyrkivästä jalkapalloharrastuksensa aloittanut Tintti Saartoala sanoo.
– Hyvä porukka on itselleni harrastuksessa tärkeä. Pelireissuilta jää aina hauskoja muistoja. Se fiilis on myös aivan omaa luokkaansa, kun voittaa yhdessä jokin pelin ja sitä voi juhlia yhdessä, Kuusisto lisää.
Talven futsal-pelit valavat luottamusta
Kesän ensimmäisen vastustajansa Tuiskun naiset kohtaavat kesäkuun puolivälissä. Lehtisen mukaan Läntisen alueen naisten nelossarjassa on mukana todella kovia joukkueita, joten tuleva kisakausi tuonee mukaan myös vaikeita otteluita.
– Lähdemme kuitenkin taistelemaan. Talvikaudella pelasimme futsalia ja voitimme 3-4 peliä ennen kuin korona katkaisi hyvän kauden, hän toteaa ja arvioi, että esimerkiksi Nokiaa ja Ylöjärveä vastaan Tuiskun naisilla on realistiset mahdollisuudet.
Kyseessä on joukkueen ensimmäinen Lehtisen johdolla pelattava kausi 11 vastaan 11 -otteluissa, joten luonnollisesti jännitystä väreilee ilmassa.
– Kehityssuunta ei voi olla kuin ylöspäin. Jos muutaman pelin voitamme tai pelaamme tasapeliin, ainakin minä olen tyytyväinen. Tärkein asia on kuitenkin se, että meistä on kiva pelata sarjoja eikä kenelläkään satu mitään. Orivesi on kuitenkin sen kokoinen kaupunki, että olisi todella kurjaa, jos täällä ei olisi lainkaan naisten joukkuetta, joka pelaisi sarjaa, hän toteaa.
