Ikäihmisten digituki toimii nyt vain puhelimitse ja etäyhteyksien kautta

Digitukihenkilö Jouko Väisänen

Jouko Väisänen toimii varttuneelle väelle Mukanetti ry:n digitukihenkilönä Orivedellä. Kuva: Juha Jäntti

Verkkopalvelut ja yhteydenpito netin kautta ovat saaneet lisää käyttäjiä nykyisen poikkeustilan aikana. Henkilökohtaista opastusta ja tukea digivälineiden ja -sovellusten käyttöön on nytkin saatavilla, mutta vain etäyhteyksien kautta.

Erityisesti seniori-ikäisille suunnattua opastus- ja tukipalvelua on mahdollista saada Orivedellä normaalioloissa kirjastossa ja Mukanetti ry:n toimesta Palvelutalon lähitorilla. Kirjaston ovet ovat kiinni, eivätkä myöskään Mukanetin vapaaehtoiset vertaistukihenkilöt voi antaa opastusta saman pöydän ääressä.

– Meillä on kuitenkin valmius antaa opastusta puhelimitse, Whatsapp-viesteillä ja yhä laajemmin myös etäyhteyssovellusten avulla. Olemme valmiit auttamaan ketä tahansa ikäihmistä Pirkanmaan alueella, Mukanetti ry:n toiminnanjohtaja Eija-Riitta Kortesluoma lupaa.

Yhdistyksellä on etätukihenkilöitä Tampereella, ja juuri he palvelevat tällä hetkellä myös orivesiläisiä. Paikallistakin väkeä on luvassa mukaan tukirinkiin. Tällä viikolla on tulossa etäkokous, jossa tavoitteena on saada uusia ihmisiä perehtymään etätuen antamiseen ja asiakkaan tietokoneen etäohjaukseen.

– Tukihenkilöt käyttävät jatkossa työkaluinaan lähinnä Windows-pikaopasta ja Teamweaver-sovellusta, jolla on mahdollista nähdä asiakkaan tietokoneen näyttö. Emme halua mennä asiakkaan koneen haltuunoton asteelle, koska tuki perustuu siihen, että asiakas itse tekee ja oppii samalla, Kortesluoma painottaa.

Koulutukset etäsovellusten käyttöön ovat vasta tulossa. Tällä hetkellä etätuki on saatavilla pääasiassa puhelimitse.

Sovellus, joka antaa mahdollisuuden nähdä toisen osapuolen tietokoneen näytön, helpottaa ongelmatilanteiden selvittämistä. Tukihenkilö tarvitsee useissa tapauksissa tietoa siitä, miltä toisen osapuolen näkymä näyttää tai mitä siellä tapahtuu. Näiden kuvaileminen puhelimessa ei aina onnistu.

Etätuessa on ratkottu pitkälti samanlaisia ongelmia, joita tulee vastaan lähiopastuksessakin. Ihmeteltävää on ohjelmistojen päivityksissä, kun vaikkapa käyttöjärjestelmä on mennyt jumiin. Kysymyksiä tulee virustorjuntaohjelmistojen päivityksistä, tulostimen toimimattomuudesta ja nettiselaimien käytöstä.

– Laskujen maksaminen on nyt noussut erityisesti esille. Koska kirjastot ovat suljettuina, julkisesti ei ole tarjolla päätteitä, joilla maksaminen onnistuisi.

Ajankohtaan liittyen myös videopuheluyhteydet ovat nyt kysyttyjä. Moni kyselee ohjeita Skypen asennukseen ja toimintaan.

– Täällä tukipalveluissa etäohjelmat ovat nyt todella arvossaan. Kokemus on karttunut vähitellen, ja tukihenkilöt ovat ottaneet sovelluksia rohkeasti haltuun. Ensi syksynä järjestämme ehkä osan oman väkemme koulutuksista ja opastuksista jo tätä kautta.

Kortesluoma uskoo, että poikkeustilanne vie digivälineiden käytössä hyvään suuntaan normiolojakin ajatellen. Digitaalisuus ei ole enää niin iso peikko, kun on huomattu, että siitä on apua moneen tilanteeseen.

– Tilanne on ajanut monia ikäihmisiä digipuolelle vähän kuin pakonkin edessä. Onneksi useimmat ovat saaneet havaita, että tämäkin haaste on voitettavissa.

Mukanetti järjestää normaalitilanteessa lähitukitoimintaa Tampereella ja lähikunnissa. Etätuen yhteystiedot ja muuta ohjeistusta löytyy yhdistyksen verkkosivuilta mukanetti.net.

Läppäpuhelin on paras valinta muistisairaalle

Yröskulmalla asuva Jouko Väisänen on yksi Oriveden vapaaehtoisista digitukihenkilöistä ikäihmisille. Hän on ollut mukana lähitukitoiminnassa, ja kokemusta on jo kertynyt.

– Se on todettu, että läppäpuhelin on paras puhelin muistisairaalle ihmiselle. Puheluun vastaaminen on helppoa, pitää vain avata läppä. Soittaminenkin onnistuu, kun yksinkertaisen puhelimen muistiin tallennetaan pari–kolme tärkeää yhteysnumeroa.

Digitukihenkilö Jouko Väisänen

Jouko Väisäsen kokemuksen mukaan perinteinen näppäimillä varustettu läppäpuhelin on paras valinta muistisairaan ihmisen puhelimeksi. Kuva: Juha Jäntti

Väisäsellä ei ole ainakaan vielä selkeää aikomusta ryhtyä etäneuvojaksi. Hän on toiminut digituen lähineuvojana palvelutalolla, joten neuvontatehtävät ovat sinällään tuttuja.

– En nyt ehkä lähde ihan kaikkeen mukaan. Näitä tekemisiä voidaan mielestäni jakaa eri ihmisillekin. Toiset keskittyvät lähitukeen, ja toiset opettelevat toimimaan etäneuvojina. Etänä toimiminen on aika tavalla oma juttunsa.

Monella ikäihmisellä on ennakkoluuloja digivälineitä kohtaan. Väisänen on kuitenkin havainnut, että ensimmäisen kynnyksen ylittämisen jälkeen asiat alkavat sujua, ja epäilykset useimmiten karisevat.

– Hyvin harva digilaite on suunniteltu käytöltään aidosti yksinkertaiseksi. Siinä mielessä ei ole ihme, että varttuneemmalla väellä on ennakkoluuloja. Älypuhelimen tai tietokoneen käytön oppiminen ei ole läheskään kaikille helppoa.

Ihmiset kuitenkin yleensä oppivat, vaikkakin sitten jotkut vähän hitaammin kuin toiset. Digineuvonnan tavoitteena on saada käyttäjät tekemään ja oppimaan itse. Jotkut tarvitsevat saman tehtävän toistoa useita kertoja, toiset taasen omaksuvat uudet asiat nopeasti.

– Teemme asioita yhdessä niin kauan ja monta kertaa, että toinen viimein osaa.

Moni tarvitsee tukea älypuhelimen käytön ja sovellusten asennusten kanssa. Asiointipuolella erityisesti pankkiasioiden hoitoon liittyy paljon tiedon tarvetta. Puhelut, tekstiviestit, Whatsapp-sovelluksen käyttö ja Messenger ovat keskeisiä viestinnän tapoja.

Väisänen ei ole virallisesti etätukihenkilö, mutta ihmiset ovat silti tottuneet soittamaan hänelle, kun jokin digijuttu ei toimi. Moni kyselijä on saanut myös ratkaisun ongelmaansa. Väisänen hallitsee eri laitteiden käytön perusasiat laidasta laitaan, niin puhelimet, tabletin, tietokoneen kuin televisionkin.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?