Wapriikin henkiä ja välähdyksiä pimeässä

Aavemetsästys Wapriikissa

– Onko täällä ketään muita meidän lisäksi? rajatiedon tutkija Mika Nikkilä kysyy Walleniuksen Wapriikin ensimmäisen kerroksen pimeässä hallissa radiokanavia halutulla nopeudella skannaavalta ghost box -laitteelta.

– On, kuuluu rätisevästä laatikosta riittävän selvällä äänellä, että me kolme kuulemme kaikki saman.

– Kuka täällä on? Mika kysyy.

– Minä, kuuluu vastaus heti.

Näin alkaa iltamme Walleniuksen Wapriikin aavejahdissa rajatiedon tutkijoiden Mikan ja Janne Ullgrenin kanssa. Ghost boxista kuuluu toisinaan myös radiokanavilta tulevia ääniä, minkä takia Mika korostaakin skeptisyyttä sen kuuntelussa. Tästä huolimatta alku on melko pysäyttävä.

Aavemetsästys Wapriikissa

Rajatiedon tutkijat Janne Ullgren ja Mika Nikkilä valmistelevat laitteitaan istuntoa varten Walleniuksen Wapriikin tuotantohallissa.

Olen lähtenyt avoimin mielin mukaan. Ennakkotietoja Mikan tutkimusryhmän toimintatavoista minulla on jonkin verran, mutta kokemus on täysin uusi. Kenelläkään paikalla olijalla ei ole tiedossa tarinoita mahdollisista Wapriikin hengistä, joten ketään tiettyä emme yritä tavoittaa.

Mika on kertonut, että suurin työ tehdään vasta jälkikäteen, kun materiaaleja käydään läpi. Istunnot videoidaan, ja sen lisäksi pari kameraa kuvaavat ja ääninauhurit nauhoittavat koko ajan jossain päin tehdasrakennusta. Mika koostaa materiaaleista videon ryhmänsä Paranormal Investigations Group Finlandin Youtube-kanavalle ja tekee lyhyen kuvauksen reissusta omille verkkosivuilleen.

Maaliskuun alussa Mika oli esittelemässä paranormaaleja kokemuksiaan käsittelevää esikoiskirjaansa Suomen Aavemetsästäjät Juupajoen kirjastolla ja huomasi matkan varrella tien vieressä seisovan näyttävän vanhan kenkätehtaan. Pian myöhemmin hän törmäsi tehdasta käsittelevään uutiseen ja otti välittömästi Wapriikin omistajiin, Hannele Eerola-Jämséniin ja Jasmin Jämséniin yhteyttä. Hannele ja Jasmin suostuivat lainaamaan tiloja illan ja yön ajaksi.

Aavemetsästys Wapriikissa

Janne valmistautuu pitämään istunnon yksin.

Nykyinen Walleniuksen Wapriikki on Suomen ensimmäinen kenkätehdas, jonka perusti Edward Wallenius vuonna 1894. Toiminta tehtaassa loppui vuonna 2008. Historiallinen rakennus kietoo sisäänsä monenlaisia tarinoita ja ihmiskohtaloita, traagisiakin. Tällä hetkellä Adooria oy:n omistuksessa oleva Wapriikki on vielä tyhjillään ja odottaa pian alkavaa remonttia.

Tarkoituksena on viettää Wapriikissa muutama tunti tehden tutkimuksia eri kerroksissa ja huoneissa. Mikan mukana on yleensä hänen veljensä Markus Nikkilä, mutta tällä kertaa Markus ei päässyt mukaan. Mikan kanssa tutkimusta suorittaa Janne, joka on tehnyt veljesten kanssa yhteistyötä aiemminkin. Jannella on itsellään muutaman vuoden kokemus rajatiedon tutkimuksen piirissä. Ennen Mikan tiimiin liittymistä hän toimi helsinkiläisessä ryhmässä.

Aavemetsästys Wapriikissa

Mika asettaa EMF-mittarin ja ghost box -laitteen eteensä ennen otsalampun sammuttamista. Istunnot tehdään pilkkopimeässä, jotta aistit ovat mahdollisimman auki.

Tutkimusta tehdään kuvaamisen ja nauhoittamisen lisäksi istuntojen ja EMF-mittarin avulla. Istunnoissa esitetään kysymyksiä, joihin toivotaan vastausta esimerkiksi nauhurille tai ghost box -laitteen kautta. Elektromagneettisen kentän muutoksiin reagoiva EMF-mittari antaa Mikan mukaan viitteitä mahdollisista henkimaailman ilmiöistä, sillä henkien uskotaan olevan energiaa.

Pian ensimmäisen istunnon jälkeen siirrymme toiseen kerrokseen, jossa Mika ja Janne tekevät Facebookiin livelähetyksen. Hämmentävän tilanteen aiheuttaa, kun ghost box -laite sammuu itsestään kesken kaiken.

–  Noin ei ole kyllä ennen käynyt ja just vaihdoin patterit, Mika ihmettelee.

Puolen tunnin lähetyksen ajan seison taustalla, raollaan olevan liukuoven vieressä. Vastauksia ei satele enää samalla selkeydellä kuin heti alussa, mutta en oikeastaan kuule niin hyvin, kun olen kauempana. Sen sijaan raollaan olevan oven takana ammottava pimeys mietityttää, koska en tiedä, mitä huoneessa on.

Aavemetsästys Wapriikissa

Mika ja Janne virittelivät illan alussa kaiken valmiiksi toisessa kerroksessa pidettävää livelähetystä varten.

Livelähetyksen jälkeen Mika huomaa jonkun kommentoineen Facebookissa, että tehtaassa on tapahtunut kuolemantapaus kolmannessa kerroksessa. Tieto varmistuu myöhemmin oikeaksi.

Seuraavaksi Janne aikoo tehdä istunnon yksin kolmannessa kerroksessa. Yksin tehtävät istunnot kuuluvat työn kuvaan, sillä silloin molempien mukaan tulee parhaat tulokset – ja mahdollinen paniikki. Janne kertoo istuntonsa jälkeen kysyneensä kuolemantapauksesta ja saaneensa kaksi myöntävää vastausta.

Mika tekee istunnon yksin toisessa kerroksessa. Yksin tehtävät istunnot kestävät vajaan vartin. Mikan vuoron jälkeen on toinen livelähetys. Matkalla hallin perälle Janne ja Mika kuulevat jollain kohdalla boxista sanan ”pysähdy”.

Lähdemme ylöspäin, tarkoituksena tehdä istunto tehtaan tornissa. Alkuillan esittelykierroksesta huolimatta emme kuitenkaan löydä tornia pimeässä ja asetumme yläkerran tuotantohallin perälle. Ympäristö on ainakin vaikuttava sekä aavemainen ja EMF-mittari välähtelee reippaaseen tahtiin.

Aavemetsästys Wapriikissa

Pidin tässä huoneessa oman istuntoni yksin. Huoneessa alun perin viehätti se, etten tiennyt, mitä pimeydessä on. Kun näin sen valossa, ei mieli ainakaan levännyt kotoisassa tunnelmassa.

Pian on minun vuoroni pitää istunto yksin. Tähän ei tietenkään kukaan painostanut, vaan pyysin itse päästä kokeilemaan. Valitsen paikaksi toisessa kerroksessa sijaitsevan huoneen, joka herätti jonkinlaisia tuntemuksia alkuillasta.

Istun tyhjän huoneen nurkkaan. Mika ja Janne virittävät taskulampun valossa eteeni ghost boxin ja laittavat EMF-mittarin seisomaan keskellä huonetta olevaa pylvästä vasten. Sitten he lähtevät. Seuraan, kuinka taskulampun valo siirtyy toisessa huoneessa kauemmas, kauemmas, kunnes se saavuttaa portaat ja häviää näköpiiristäni. Jään yksin pimeään.

Tähän väliin lienee aiheellista todeta, että tutkimukset toteutetaan pimeässä, koska Mikan mukaan aistit ovat silloin herkemmät. Ei ole sinällään merkitystä, onko yö vai päivä, valoisaa vai pimeää, mutta pimeässä keskittymiskyky on parempi.

Minkälaisia asioita kysyä pimeässä rätisevältä laatikolta, jota en edes näe? Aloitan istuntoni tervehtimällä ja esittelemällä itseni, koska se lienee normaali tapa tutustua uusiin ihmisiin. Tervehdykseni jälkeen boxista kuuluu jotain.

Rehellisesti sanottuna mietin niin paljon, mitä kysyisin, että keskittymiseni ghost boxista kuuluviin ääniin kärsii. Koska olen yksin puoliltaöin aution tehdasrakennuksen pimeässä huoneessa mahdollisesti puhumassa henkimaailman kanssa, en ainakaan halua kaivella mitään ikäviä asioita.

Aavemetsästys Wapriikissa

Ghost box ja EMF-mittari aseteltuina valmiiksi omaa istuntoani varten.

– Haluaisiko joku täällä jutella kanssani? En halua mitään pahaa teille, selitän hiukan epävarmasti.

Kuulostaa siltä, kuin naisen ääni sanoisi jotain. Sitten miehen. Kysyn jossain vaiheessa, voisiko joku mennä lähelle pylvään vieressä olevaa EMF-mittaria. Hetken kuluttua mittari välähtää. EMF-mittari voi toki reagoida sattumaltakin säteilyyn, mutta kiinnostavaa on, että kun kysyn, voisiko joku uudestaan mennä lähelle mittaria, se välähtää välittömästi.

Hetken juteltuani pimeydelle kuuluu boxista jälleen jotakin. Kysyn vielä kerran, voisiko joku mennä mittarin lähelle. Se välähtää taas heti kysymykseni jälkeen. Huomaan kiitteleväni vihreää välähdystä. Mittari on näitä väläyksiä lukuun ottamatta reagoimatta koko tuon istunnon ajan.

Kokemus ei ollut ahdistava, vaikka välillä tunsin itseni hyvin itsetietoiseksi. Mittarin reagoiminen oli iloinen kokemus. Oli se sitten reaktio mihin tahansa, valon välähtäminen toi hetkeksi tunteen siitä, etten ollut aivan yksin. Aika meni oikeastaan suhteellisen nopeasti, ja pian Mika ja Janne saapuivat katsomaan, miten olin pärjännyt.

Aavemetsästys Wapriikissa

Ennen tavaroiden pakkaamista teemme vielä istunnon kolmannessa kerroksessa kohdassa, jossa Mikan ja Jannen mukaan joku oli kehottanut pysähtymään aikaisemmin illalla. Joihinkin kysymyksiin kuulostaa tulevan asianmukaisia vastauksia, ja miehet päättävät kysyä paikalla sattuneesta surullisesta tapahtumasta.

– Pystytkö sanomaan sen henkilön nimen, joka kuoli täällä? Mika kysyy.

Ghost boxista kuuluu tavutettuna jotain, joka kuulostaa henkilön nimeltä. Mikäli kuulimme oikein, vastaus Mikan ja Jannen saamien tietojen mukaan pitää paikkansa.

Aavemetsästys Wapriikissa Aavemetsästys Wapriikissa Aavemetsästys Wapriikissa Aavemetsästys Wapriikissa Aavemetsästys Wapriikissa Aavemetsästys Wapriikissa Aavemetsästys Wapriikissa

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?