Jätkäperinne ja koulunäytelmä juhlistivatVoimantalon lisäsiiven valmistumista

u

toimitus@orivedensanomat.fi

Västilän Voimantalon lisäsiipi on viimeisiä listoja vaille valmis, joten kelpasi sitä esitellä Euroopan kulttuuriympäristöviikon kunniaksi.

Orivesiläisen Tuomas Asunnan suunnittelemassa siivessä on hyödynnetty oviaukon paikalta poistettua ikkunaa ja muutenkin kekseliäästi kierrätetty materiaaleja.

Paloturvallisuussäännöistä ei kuitenkaan tingitty, ja puusepänliike Henttosen valmistama ovi levikkeineen täyttää viimeisen päälle säännökset.

Lattiamatto oli saatu paikoilleen vasta edeltävällä viikolla, ja ulos johtavaa ovea ei auttanut avata, sillä portaat vielä puuttuivat. Talkoo- ja juhlaväki katseli tyytyväisenä ympärilleen.

— Tarkoitus on täyttynyt, kun tänne varastotilaan saadaan kärrättyä salin pöydät, kertoi Västilän Voiman puheenjohtaja Jyrki Tuomaala paikkoja illan päätteeksi esitellessään.

Hankkeen kustannusarvio oli 388000 euroa, josta seuran omaa osuutta katettiin tuttuun tapaan talkootyöllä. Taloudellista tulkea saatiin Kantrilta. Nyt voidaan taas hetki hengähtää, kun paikat ovat kunnossa.

Illan ohjelman aloitti Tampereelta tullut, Voimalla ennenkin vieraillut Eliisa-teatteri, jonka Kansakoulumuistoja-näytelmä viritti kahvipöydässä istujat keskustelemaan omista kouluajoistaan.

Kampa- ja nenäliinatarkastuksia ei enää tehdä, mutta vielä 70-luvun alussa oppilaiden piti näihin aikoihin ainakin maalla viedä kouluun litra tai kaksi puolukoita syksyisin. Osa keräsi marjat itse, osalla äiti avitti, mutta kaikkia tämä velvoite kuitenkin koski.

Pohjanmaan jokia tuskin enää opetellaaan ulkoa laulaen tai muutenkaan, kuten ei Sisä-Suomen vesireittejäkään, ehkä Google nekin tietää. Meille tietynikäisille entisille koululaisille tämä ritirimpsu on iskostunut syvälle selkäytimeen.

Hymyn huulille esitys kuitenkin sai, sillä oppilastyypit eivät näytä muuttuvat vuosikymmenten kuluessa. On herranterttua, herkkää itkuntuhertajaa ja monenlaista koikkelehtijaa ja villikkoa.

Huvittavin kohta taisi kuitenkin olla opettajan ohjeistus tarkastajan vierailua varten. Kaikkien piti viitata, tiesi tai ei, mutta millä kädellä, siinä oli jutun juju…

Mäkimaan Muhkun lahja Voiman rakennusperintöjuhlin oli iso annos jätkäperinnettä omaperäisin soittimin esitettynä. Musiikkiryhmä, joka pilke silmäkulmassa nimitti itseään oksetiksi, ei meinannut alkuun päästyään malttaa lopettaa.

Yleisö piti kuulemastaan ja kannusti aplodein jatkamaan. Lopuksi yksi soittajista näytti valssitaitojaan. Hänelle mahtui kerralla suuhun sekä piippu että emännän korva!

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?