Kuivuus kutisti satonäkymiä

Toukokuulta jatkunut kuivuus on heikentänyt tuntuvasti nurmien kasvua ja viljakasvien satonäkymiä. Sateet voisivat tuoda vielä pientä apua tilanteeseen.

Silja Markkola ja Juho Eskola tuottavat tilallaan Juupajoella lähes kaiken rehun itse. Noin 80 peltohehtaaria riittää ruokkimaan 40 lypsylehmää sekä kolmisenkymmentä hiehoa ja vasikkaa.

Puolet peltoalasta tuottaa rehuohraa ja -kauraa. Toinen puoli kasvaa nurmea, jota kertyy säilörehuksi normaalivuosina 700—800 pyöröpaalia.

Varastot riittivät talven yli märästä syksystä huolimatta. Tuorerehua tuli tarpeeksi, vaikka Eskola jätti osan nurmesta korjaamatta.

— Säilörehun laatu jäi heikonpuoleiseksi, minkä vuoksi lypsytuotos aleni jonkin verran talvikaudella, Eskola kertoo.

Vilja-alasta jäi puimatta vain pari hehtaaria. Koska edellisen vuoden satoa oli jäljellä, Eskola myi osan viljasta tuoreena märkyyden vuoksi.

— Myynti toi säästöä kuivatuskustannuksiimme.

Syyskynnöt siirtyivät peltojen vetisyyden vuoksi keväälle. Koska maan pinta tiivistyi sadonkorjuussa, kyntö oli nyt tavallista hankalampaa.

Maa oli keväälläkin tavallista märempää. Pellot eivät jäätyneet talvella paksun lumen ja maltillisten pakkaskausien vuoksi.

— Yksivuotinen raiheinäkään ei kuollut, vaan se alkoi kasvaa taas keväällä, Markkola muistelee.

Eskolan isä tuli viikoksi kyntötöihin, mikä helpotti ratkaisevasti tilan kevätkiireitä.

— Toukokuun tasaisen poutajakso teki kylvön helpoksi. Maltoin odottaa, että pellot ehtivät kuivua, Eskola sanoo.

Kylvökset kaipasivat sateita, mutta pouta jatkui juhannukseen asti. Kuivuus pienensi viljakasvien satonäkymää pysyvästi, koska tähkän jyväluku määräytyy jo pian itämisen jälkeen.

— Viljasatomme jäänee viidenneksen normaalia pienemmäksi.

Loppukesän säät eivät enää juurikaan vaikuta viljasadon määrään. Jos lähiviikot toisivat sateita, viljan laatu voisi vielä parantua.

Eskola arvioi, että puinnit alkavat elokuun puolivälin tienoilla.

— Jos lämmintä riittää, ohra tuleentuu hyvinkin pian.

Nurmet ovat kasvaneet huonosti talven jälkeen, ja kasvusto on tavallista harvempaa. Ensimmäinen säilörehun korjuu tuotti 10 paalia hehtaarilta, kun normaali määrä on 15—20 paalia.

Toinen korjuu alkanee tällä viikolla. Sade olisi tervetullutta, sillä kosteus antaisi nurmien kasvulle lisäpotkua.

Vielä ei ole varmuutta siitä, kertyykö rehua riittävästi talvikautta varten. Jos määrä jää vajaaksi, tilalla on mietittävä muita ratkaisuja.

Koska nurmirehun määrä jäi vajaaksi jo alkukesästä, tilojen yhteistyö tuli avuksi. Jotkut viljelijät ovat antaneet kesantopeltojaan rehun puutteessa oleville tiloille.

Markkola ja Eskola kehuvat oman kylän tilallisten yhteishenkeä.

— Jos viljelijä on pulassa, tukea kyllä löytyy. Iso kiitos niille isännille, jotka ovat jo antaneet apuaan!

Eskola sai vajaat 200 paalia muilta tiloilta paikkaamaan omien peltojen tuottovajetta.

Säilörehun menekkiä lisää se, että tilan karja ei pääse laitumelle. Nurmi kasvaa niin heikosti, että eläimet eivät saisi riittävästi syötävää.

— Lehmät ulkoilevat nyt navetan viereisessä aitauksessa. Jos saamme kunnolla sateita, ehkä eläimet pääsevät vielä maistamaan tuorettakin ruohoa.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?